Lohen istutus Ounasjokeen masentaa

Ounasjoki on pisin Kemijoen haaroista. Sen pituus on 280 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 14 000 neliökilometriä. Tämä tekee siitä kerrassaan valtavan rakentamattoman vesistöalueen. Sillä on sekä geologisesti että kulttuurillisesti merkittävä sija Lapin kehityksessä.

Ruotsi-Suomen kuningas poisti 1600-luvulla suomalaisten muuttokiellon saamelaisten mailla. Tästä alkoi saamelaisten syrjäyttäminen ja suomalaiset valtasivat Ounasjoen ranta­niittyineen. Se oli ennen Isohaaran patoa Lapin merkittävin lohijoki.

Sananmukaisesti se oli. Aikojen kuluessa sinne on suunniteltu 10 vesivoimalaa yhteisteholtaan 900 gigawattia.

Kansanliike esti rakentamisen ja joki rauhoitettiin. Myöhemmin sille on tullut jonkinlainen Natura-status.

Suuresta lohijoesta on kertomuksia ja siitä on jäänyt pakonomainen hinku saada nousulohi sinne takaisin. Kymmenien yritysten jälkeen homma on yhä kesken.

Emokaloja on siirretty Kemistä kuorma-autojen lavoilla olevissa tankeissa kutemaan joen latvoille. Poikasten vaellusta mereen tutkittiin ja sen tulos oli masentava. Vain pieni osa poikasista pääsi jonkinlaisessa kunnossa mereen.

Varmaan Ounasjoen hauet saivat osansa saaliista. Voidaan todeta, että siirretyillä emo­kaloilla oli maailman pisin lohen hiilijalanjälki.

Ilmasto on vähitellen lämmetessään aiheuttanut tavallisesta poikkeavia talvia ja lumen sulamisia. Niistä on tämän vuoden talvi hyvä esimerkki.

Vastaavia tapauksia on odotettavissa tulevina vuosikymmeninä useasti. Tulva­vesien patoaminen Kittilän yläpuolelle esimerkiksi Tepaston altaaseen auttaisi oleellisesti alajuoksun asukkaiden elämää.