Eurooppalaisen puolustuksen kehittäminen on tärkeää, mutta maakuntien kustannuksella sitä ei saa tehdä
Lähtökohtaisesti alue- ja rakennerahoitusrahoja ei pidä siirtää puolustuksen vahvistamiseen, mutta koska niin näyttää kuitenkin tapahtuvan, rahoitettavien hankkeiden pitää tukea Itä- ja Pohjois-Suomen huoltovarmuus- ja elinvoimatarpeita, kirjoittaa Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä.
Kajaaniin syntynyt pelialan osaamiskeskittymä on esimerkki onnistuneesta aluekehityksestä. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää21.5.202517:30
Euroopan unionin koheesiopolitiikan tarkoituksena on vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Alue- ja rakennerahastot eivät ole vapaasti uudelleenkohdennettavaa varallisuutta, vaan ne perustuvat jäsenvaltioiden ja EU:n yhdessä sopimiin tavoitteisiin. Näillä varoilla luodaan pitkäjänteisesti edellytyksiä alueiden elinvoimalle, työllisyydelle ja osaamiselle.
Euroopan komission esittämässä väliarvioinnissa ehdotetaan 15 prosentin siirtoa alue- ja rakennerahoituksesta uusiin painopisteisiin. Ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisrahoitukseen.
Suomessa muutosta valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on suunnata rahoitusta muun muassa sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kaksikäyttötuotteisiin. On ratkaisevan tärkeää, että mahdolliset siirrot toteutetaan tavalla, joka ei heikennä Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuuksia vastata omiin kehityshaasteisiinsa.
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma eli Aura-ohjelma on Suomen keskeinen alue- ja rakennepolitiikan väline. Sen rahoitus on vajaat 3,2 miljardia euroa, josta EU:n osuus on 1,9 miljardia ja kansallinen vastinrahoitus 1,2 miljardia euroa. Ohjelma tukee muun muassa elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ehkäisyä.
Itä- ja Pohjois-Suomi on alue, jossa harva asutus ja pitkät etäisyydet edellyttävät kohdennettuja toimia. Mahdolliset Aura-ohjelman rahoitussiirrot tulee toteuttaa maakunnallisten kehysten sisällä, jotta alueiden yritykset ja toimijat voivat hyödyntää tukivälineitä kestävän kasvun ja elinvoiman vahvistamiseen.
Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen Euroopassa on tärkeää, mutta se tulisi lähtökohtaisesti rahoittaa eri lähteestä – ei aluekehitysvaroista. Kun nyt näin komission aloitteesta ollaan kuitenkin tekemässä, niin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden tulee tukea Itä- ja Pohjois-Suomen huoltovarmuus- ja elinvoimatarpeita.
Muutosta tehdessä on tärkeää ymmärtää, että aluekehityksen rahoituksen leikkaaminen heikentää merkittävästi alueemme kykyä vastata osaamisen ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Erityisesti pk-yritysten mahdollisuudet hyödyntää tutkimustietoa ja TKI-infrastruktuuria on turvattava.
Ilman koheesiopolitiikan tukea ei Itä- ja Pohjois-Suomessa ole realistista saavuttaa tavoitetta, jossa TKI-menot nousevat 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ohjelman väliarvioinnissa on nyt tilaisuus vahvistaa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa, kuten myös vastikään valmistuneet kansalliset itäisen ja Pohjoisen Suomen aluekehittämisohjelmat tavoittelevat. Taitamattomat koheesiovarojen siirrot voivat vaarantaa myös niiden toteutuksen.
Pidetään huolta, että kehittämisen välineet säilyvät siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Elinvoimaiset alueet ovat koko Suomen turva.
Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
