Tästä pitää puhua

Mielipide

14.3.201815:00

Kolumni

Mia Palokallio

Älä puhu mulle siitä mitään! parahti mun oma ympäristöasiantuntija, kun sanoin tekevämme juttua ympäristöahdistuksesta.

Ympäristöahdistusta tutkiva Panu Pihkala naurahti, kun kerroin hänelle reaktiosta. Ilmiö on hänelle erittäin tuttu: hänen mielestään ympäristönsuojelun opiskelijoiden opinnoissa pitäisi käsitellä myös ympäristökysymysten aiheuttamaa ahdistusta, niin isosta asiasta on kyse.

Tänä keväänä Aalto-yliopistossa on aloitettu ensimmäinen keskusteluryhmä, jossa opiskelijat voivat purkaa ympäristöuhkien aiheuttamaa ahdistustaan.

Samanlaista tukea ja apua Pihkala toivoisi ympäristökysymysten kanssa painiville viljelijöille. Ympäristöasioitten aiheuttamien pelkojen ja huolten käsittelyn pitäisi olla myös osa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta.

Ympäristöahdistus on vaikea aihe, sen huomasimme juttua tehdessämme. Silti ja juuri siksi koimme, että aihe on tärkeä. Sitä osoitti myös juttua varten tehdyn verkkokyselyn vastausten vyöry. Ympäristöasiat painavat mieliä.

Pään pensaaseen laittaminen ei auta: ilmastonmuutos, merissä pyörivät valtaisat muovilautat ja erilaiset ympäristötuhot ovat herättäneet meistä lähes jokaisen.

Ja niin pitääkin olla. Jotain täytyy tehdä, sen lapsikin ymmärtää.

Huoli ympäristöstä on iso asia. Lopulta siinä on kyse tulevaisuudesta: meidän kaikkien yhteisestä tulevaisuudesta, maapallon tulevaisuudesta.

Toisten sormella osoittaminen ja syyllistäminen ei auta. Olemme kaikki samassa veneessä.

Ympäristöahdistuksesta pitää voida puhua, jotta voimme yhdessä keksiä ratkaisuja kestävämpään elämäntapaan. Vain siten voimme luoda toivoa, rakentaa tulevaisuutta.

PS. Oheinen merkki

tarkoittaa sitä, että

Kantri on sitoutunut tekemään vastuullista journalismia.