Miksi Kiina kunnostautuisi, kun ostamme varauksetta kaiken krääsän?
15.11.202119:30
Ilmastokokousten lopputulemat ovat termeineen kuivia kuin kärähtänyt peltomaa.
Mikä ihmeen Pariisin sääntökirja tai markkinamekanismit? Kuulostavat teknisiltä ja arkea koskettamattomilta.
Neuvoteltavien artikloiden painoarvo mitataan kuitenkin jokapäiväisessä elämässämme. Kannattaako Etelä-Suomessa asuville lapsille enää opettaa hiihtoa? Mitä tapahtuu ruuan- ja puuntuotannollemme? Kenen kämppä tulvii parinkymmenen vuoden päästä?
Pohjoisen ihmisen on vaikea asettua eteläisessä, uppoavassa saarivaltiossa asuvan tai kuivuudessa ja kuumuudessa nääntyvän afrikkalaisen sandaaleihin, kun ilmaston lämpenemisen vaikutukset eivät vielä kutittele omia jalkoja. Draamaa on kuitenkin luvassa, jos suurpäästäjät eivät kunnostaudu.
Siinä, nouseeko ilmastomme lämpötila puolellatoista asteella vai kahdella, on vissi ero. Tällä hetkellä lämpötila on noussut jo 1,1 astetta esiteollisesta ajasta ja se tutaan monin paikoin: tulvia, hirmumyrskyjä, ruuantuotannon heikkenemistä, metsätuhoja.
EU:lle neuvottelujen vettyminen oli pettymys. Glasgown loppupäätelmään ei saatu kirjattua fossiilisista energialähteistä ja niiden tuista luopumista.
Saatiin kirjattua, että tehottomista tuista on luovuttava. Esimerkiksi Intia ja Kiina kuitenkin kokevat fossiilisten energialähteiden tuet tehokkaiksi ja muun muassa Intia vetoaa siihen, että länsimaat ovat saneet rauhassa rakentaa hyvinvointinsa fossiiliselle energialle. Olisi reilua, että kehittyvät maat saisivat jatkoaikaa saastuttamiselle, kun länsimaissa pyristellään irti vanhasta maailmasta.
Sinänsä ymmärrettävää mutta erittäin vahingollista ajattelua.
Länsimaiden tehtävä olisikin nyt tukea vastahankaajia energiamurroksessa kohti vihreämpää elämäntyyliä.
Ilmastokokouksessa jaettavat koronatestipakkaukset oli valmistettu Kiinassa. Luultavasti vähintäänkin joka toinen ostamamme hyödyke, elintarvikkeet pois lukien, on valmistettu Kiinassa.
On peiliin katsomisen paikka. Ehkä Kiinalle pitäisi luvata, että maksamme halvoista laitteistamme ja kasvomaskeistamme hieman ekstraa, jos ne tuotetaan vihreällä energialla. Tarvitaan kannustimia, ei pelkkiä kieltoja.
Onneksi kaikki muutokset eivät riipu valtioista. Yrityksillä ja kuluttajilla on myös valtaa. Sijoittajien raha kulkeutuu yhä enemmän vihreisiin hankkeisiin.
Kuluttajat puolestaan voivat jatkossa katsoa, onko heidän ostamansa halpa killutin ”Made in China” vai tuettaisiinko sen sijaan kestävämpää tuotantoa niin ilmaston kuin laadunkin kannalta.
Ostotilanteessa voi kysyä, missä ja millä tämä on tuotettu ja pohtia, tarvitsenko todella tätä.
Nyt länsimaat lähettävät ristiriitaisia viestejä Kiinalle. Ostamme kyllä varauksetta kaiken, mitä ikinä keksitte valmistaa, mutta ”soo soo, ilmasto lämpenee”. Ei ihme, ettei moinen talousmahti taivu kerran vuodessa ilmastokokouksissa heristeltävien sormien alla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
