Tutkimus- ja kehitystoimintaan maakunnallisia kehittämisohjelmia
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat vuonna 2020 noin 7 miljardia euroa eli noin 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yritysten osuus tästä on noin kaksi kolmasosaa.
Maakunnat, joissa yritysten t&k-panostus oli vuoden 2016 tilaston mukaan yli kaksi kolmasosaa, olivat Pohjanmaa (83 prosenttia), Päijät-Häme (81), Etelä-Pohjanmaa (79), Pohjois-Pohjanmaa (74), Pirkanmaa (67) ja Uusimaa (67).
Ministeri Antti Kurvinen on aivan perustellusti nostanut esille eri maakuntien tarpeet huomioivat uudet koulutus- ja tutkimuspanostukset.
Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveystoiminnot sekä pelastustoiminta siirtyvät maakunnallisten hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Vastaavalla tavalla tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi hoitaa maakuntatasolla.
Kansallisessa t&k-toiminnassa ministeriöiden tulee parantaa yhteistyötä. Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu. Käytännön tasolla eri ministeriöiden tavoitteita voidaan parhaiten yhdistää maakuntatasolla. Maakunnissa tunnetaan yritysten, infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämistarpeet.
Tavoite tulisi olla, että eri ministeriöiden kehittämisrahoista puolet kohdennetaan maakuntiin tukemaan maakunnallisia monitieteisiä ja teknologisia yritysten ja julkisten toimijoiden kehittämistarpeita. Rahoituksen kohdentamisesta päätökset tehtäisiin maakuntatasolla.
Eri maakunnissa toimivien korkeakoulujen tulisi huomioida yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet uudistamalla koulutustarjontaansa, järjestämällä opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja sekä työllistymismahdollisuuksia ja käynnistämällä yhteistä hankkeita yritysten kanssa. Yritysten tulee myös panostaa yhteistyöhön.
Kehittämisohjelman avulla yritysten t&k-panostukset nousisivat eri puolilla Suomea. Näin tavoite – t&k-panostukset 4 prosenttia bkt:stä ja yritysten osuus 70 prosenttia – voisi toteutua.
Etelä-Koreassa t&k-panostukset olivat vuonna 2018 4,5 prosenttia bkt:stä ja yritysten osuus 77 prosenttia. Vastaavat luvut Japanissa ovat 3,3 ja 79 sekä Saksassa 3,1 ja 68. Yllämainitut Suomen t&k-kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.
Pekka Neittaanmäki
professori
Jyväskylän yliopisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
