Sianlihan kilpailukyky

Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoitettiin, että LSO Osuuskunta maksaa jotain tuottajille, jos he vapaaehtoisesti suostuvat vähentämään sianlihan tuotantoaan. Kotimainen possu ei mene kaupaksi, koska saksalaista lihaa tarjotaan teollisuudelle halvalla ja lisäämällä pyöreän "Valmistettu Suomessa" -merkin pakkaukseen tuote saadaan pestyä kotimaiseksi.

MT:n tutkiva journalisti oli selvitellyt miksi saksalainen sianliha on niin halpaa. Moni varmaan muistaa, että Saksassa joukkoteurastuksia tehdään muillakin kuin sioilla, mutta syitä löytyy muistakin tekijöistä. Saksalaisen sian häntä typistetään ja sika kasvatetaan tehokkaasti antibiooteilla, mikä tuo kustannussäästöjä, vaikka riskit sairaalabakteereista kasvavatkin aina kun saksalaista lihaa syödään. Suomessa elintarviketurvallisuudesta vastaavien toimenkuviin kuuluisi pitää Suomi terveellisten ruokien maana. Lisäksi elimistömme vastustuskyky suojautua tautien aiheuttajaan heikkenee.

Suurin säästö tulee kuitenkin siitä, että possun teurastaminen maksaa Saksassa vain 1,02 euroa, kun hinta Suomessa on kolminkertainen. Miten se on mahdollista? Syy on siinä, että Saksassa ei enää ole ollut yleissitovia työehtosopimuksia sen jälkeen, kun siellä toteutettiin nk. Harz IV-uudistus. Minimiturva vedettiin niin alas, että ilman sosiaalitukea ei tulla toimeen, eikä kulutusjuhlia vietetä.

Siellä työt teetetään alihankintana firmoilla, joiden työntekijät ovat köyhistä itä-Euroopan maista. Firmat kilpailutetaan määräajoin, jotta aina halvin mahdollinen työvoima on käytössä. Monet tanskalaiset ja hollantilaiset suuretkin lihanjalostuslaitokset ovat siirtäneet toimintansa Saksaan, koska siellä "työvoimashoppailu" on mahdollista.

Suomessa ay-liike syyttää kaikesta maamme päättäjiä. Sanovat, ettei Saksaa kuulu kopioida, koska sillä tavalla ei ostovoima kasva. Kuulemma vain ideologisista syistä nyt haetaan muutoksia työelämään. Hallituksen kuulemma pitäisi päinvastoin nostaa palkkoja ja maksaa Suomen velat pois. Miten tuo yhtälö sitten toteutettaisiin ja miten ihmiset saataisiin entistä enemmän ostamaan yhä kalliimpia kotimaisia tuotteita? Siitä ei mainita mitään.

Eiköhän ay-liikkeen pitäisi tunnustaa tosiasiat ja syyllistää niitä, jotka äänestivät meidät EU:hun ja päättivät eurovaluuttaan menosta. Menisivät Saksaan osoittamaan mieltään ja kertoisivat suomalaisille, ettei noita riistotyövoimalla tehtyjä saksalaisia tuotteita kannata ostaa. Mersut, volkkarit, bemarit yms. kootaan myös erilaisilla ehdoilla kuin maissa, joissa on sitovat työehtosopimukset.

Prekariaatti tarkoittaa tilapäisissä tai epätyypillisissä työolosuhteissa työskenteleviä ihmisiä. Väitetään, että 2000-luvulla syntyneiden pitää varautua vaihtamaan työpaikan lisäksi myös ammattia noin joka neljäs vuosi. Suomessa 1900-luvulla oli pitkät vakaat työsuhteet samassa firmassa ja samassa ammatissa. Leipä oli kapea mutta pitkä. Oi niitä aikoja, ne tahtoisin niin elää uudelleen.