Valtion omistajaohjaus on kriisissä

Valtion omistajanohjaus-ministerit ovat toimineet viime vuosina kuin osakeyhtiölaki ei koskisi heitä mitenkään, toimineet ohi yhtiökokouksen ja hallituksen. Räikeimpinä esimerkkeinä ministeri Bernerin toiminta Finaviassa ja nyt ministeri Paateron toiminta Postin asioissa.

Tämä on hyvin vaarallinen kehityskulku ja asettaa valtion­yhtiöiden koko toiminnan oikeutuksen kyseenalaiseksi. Jos valtio ei koe osakeyhtiölain noudattamista tärkeäksi itselleen, miten se voi uskottavasti edellyttää sitä keneltäkään muulta?

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa ja yhtiökokous päättää vain laissa nimenomaan säädetyistä asioista.

Näitä yhtiökokoukselle kuuluvia perustavaa laatua olevia päätösasioita ovat: yhtiö­järjestyksen muuttaminen, hallituksen ja/tai hallinto­neuvoston valinta, tilin­tarkastajien valinta, voiton ja muun vapaan oman pääoman jakaminen tai hallituksen valtuuttaminen päättämään tästä, osakkeiden antaminen, osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen, hallituksen valtuuttaminen päättämään osakkeiden antamisesta ja hankkimisesta, osakepääoman alentaminen, yhtiön sulautuminen/ jakautuminen/ asettaminen selvitystilaan, ­yritysmuodon muutta­minen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen.

Yhtiön hallitukselle kuuluvat pääsäännön mukaan kaikki muut asiat kuin edellä luettele­mani yhtiökokoukselle nimenomaisesti säädetyt.

Hallituksella on osake­yhtiössä niin sanotusti yleis­toimivalta. Hallituksen tehtävät eivät ole pelkästään yhtiöoikeudellisia, vaan ne liittyvät pääasiassa yhtiön liike­toiminnan harjoittamiseen.

Osakeyhtiölain (OYL) mukaan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ovat mahdollisen toimitusjohtajan valinta ja erottaminen, yhtiön strategian määrittely ja sen toteuttamisen seuranta, tärkeimmät liike­toimintapäätökset sekä varain­hoidon valvonta, minkä voidaan katsoa sisältävän liiketoiminnan asianmukaisen hoitamisen valvonnan yleisemminkin.

Hallituksen tärkein tehtävä on kuitenkin yhtiön toiminnan tarkoituksen toteuttaminen, joka on, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin mainita, voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Pörssiyhtiöiden ja muiden yleisen edun kannalta merkit­tävien yhtiöiden hallinnon järjestämiseen, toimivan johdon valvontaan ja hallinnon läpinäkyvyyteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota yhä enemmän. Puhutaan corporate governancesta. Tosin käsitteen määrittelystä ei vallitse täyttä yksimielisyyttä.

Suomessa on kuitenkin keskeisten tahojen hyväksymä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, jota noudatetaan pörssiyhtiöissä. Siinä on 28 suositusta, jotka kattavat yhtiön toimintoja yhtiökokouksesta hallituksen kautta sisäiseen tarkastukseen, riskien hallintaan ja sijoittajainformaatioon.

Päivitetty hallinnointikoodi tulee voimaan 1.1.2020. Sen luonnoksessa todetaan edelleen, kuten osakeyhtiö­laissakin on, että ”osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa”. Sitä olisi hyvä noudattaa myös valtion omistamissa yhtiöissä muun muassa Postissa, Veikkauksessa ja Finaviassa.

Valtion nykyisin omaksuma tapa näyttää olevan, että ministerit ilman mitään osakeyhtiölain antamaa laillista oikeutta ottavat päätösvallan hallitukselle kuuluvista asioista.

He päättävät niistä aina sen mukaan, mikä palvelee parhaiten heidän omaa ja puolueensa rahoittajia, lähi­piiriä tai muita sidosryhmiä.

Yhtiön yhtiökokouksella ja hallituksella on kaikki valta ja vastuu osakeyhtiöstä, mutta ministerit toimivat vastuuttomasti, käyttäen valtaa, jota heillä ei lain mukaan ole.

On myös varmaa, että valtio-omistajan tapa toimia ei nykyisellään houkuttele valtionyhtiöiden hallituksiin kaikkein kompetenteimpia henkilöitä.

Kehitys on huolestuttavaa ja toiminta laista piittaamattomuudessaan pöyristyttävää. Näin ei voi jatkua oikeus­valtiossa. Valtio-omistajan on palattava laillisuuden tielle. Tai valtion on luovuttava osake­yhtiöistään.

Valtio-omistajan on palattava laillisuuden tielle.