Ei, tämä ei ole bordelli

Praha kymmenen vuotta sitten, lämmin alkukesän päivä.

Olen opiskelijavaihdossa.

Asun Prahan suurimman bordellin vieressä, entisessä bordellissa. Nyt meitä asuu kattohuoneistossa seitsemän kunniallista opiskelijaa.

Kukaan muu ei ole kotona näin kauniina päivänä.

Minä olen, sillä on siivousvuoroni. Imuroin. On läkähdyttävän kuuma. Vähennän vaatetta.

Ovikello soi. Avaan oven hikisenä.

Kaksi miestä, toinen suoraan rakennustyömaalta, pölyisissä haalareissa. He tuijottavat kiinteästi. Dobrý den, päivää.

Englantia he eivät puhu, eikä minun tsekkini riitä. Sen ymmärrän, että kyse on maailman vanhimmasta ammatista.

Ei, tämä ei ole enää bordelli, selitän englannin, tsekin ja elekielen sekoituksella. Saattaisin olla vakuuttavampi, jos minulla olisi päällä jotain vähemmän paljastavaa, mieleen välähtää.

Epäuskoa on ilmassa molemmin puolin. Sitten miehet lähtevät.

Sama epäusko palasi mieleen keväällä eräässä pienessä kahvilassa pohjoisessa.

Puheenaiheena oli paikkakunnan kaivos.

Valtava investointi on tuonut Pohjois-Suomeen paljon työpaikkoja ja niin ison köntän ulkomaista rahaa, että sitä on hankala käsittää.

Pohjoiseen, joka Itä-Suomen tapaan kuulemma tyhjenee – väestö ikääntyy, nuoret muuttavat muualle. Uusia työpaikkoja syntyy harvoin monta kymmentä kertarysäyksellä.

Ja silti jaksetaan valittaa.

Hotelli on täynnä, on ruuhkaa, asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat. Kamalaahan se on, että jotkut kehtaavat tulla häiritsemään seudun kurjistumista.

Muutin Helsinkiin muutama vuosi sitten. Täältä katsottuna valitus tuntuu typerältä.

Voi olla, että kyseessä on näköharha.

Kaukaa näkee isot linjat, suuret setelit ja työpaikkakeskittymät. Läheltä näkee myös elinkeinot, jotka jäävät kaivosten jalkoihin: esimerkiksi poronhoito ja matkailu ovat paikoin törmäyskurssilla kaivosten kanssa.

Louhokset katkaisevat porojen vaellusreitit. Matkailijoiden pelätään kavahtavan niitä.

Läheltä näkee myös, että maisema tuhoutuu, marjastus- ja metsästyspaikat menevät ja koteja pakkolunastetaan. Perinteitä ja siteitä katkeaa.

Räjäytyksiä, raskasta liikennettä, pöly- ja meluhaittoja. Kaivoksen sulkemisen jälkeen jäljelle jää autiomaata.

Toisaalta kaivoksia on perustettu esimerkiksi Itä-Suomeen nimenomaan siksi, että kaukana kaupungeista ne häiritsevät harvempia kuin kaupunkien kyljessä.

Sijainti on hyvin merkittävä tekijä, kun kaivoshankkeelle etsitään paikallista hyväksyntää.

Matleena Kujala huomautti tutkielmassaan Itä-Suomen yliopistolle 2011, että vain nykyinen sukupolvi hyötyy kaivostoiminnasta taloudellisesti.

Ympäristöhaitoista voi kärsiä seuraavakin sukupolvi.

Prahassa meni viikko. Sitten ovelle ilmestyi mies, joka puhui sujuvaa englantia.

Hän kysyi samaa kuin aiemmat kävijät, kuunteli saman vastauksen ja lähti. Siihen loppui ovikellon soiminen.

Etäisyys auttaa tässäkin. Ovikelloa pimpottavat seksinostajat hämmensivät ja hieman säikäyttivät. Nyt taidan jo ymmärtää tilannetta.