Energiatuet polttivat sahurien hihat
21.9.201602:00
Sahatavara on myönteinen poikkeus Suomen miinusmerkkisissä vientiluvuissa. Lautoja ja lankkuja on pakattu ulkomaille sellaista vauhtia, että tänä vuonna syntynee kaikkien aikojen ennätys: reippaasti yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä.
Kotimaassa tilanne ei ole yhtä valoisa. Vaikka rakentamisen ennusteita on korjattu ylöspäin, sahatavarakaupassa ei näy piristymistä.
Kotimaisille asiakkaille sahatavaraa myydään nyt vain kolme miljoonaa kuutiometriä eli puolet siitä mitä vielä viime vuosikymmenellä.
Sahurien tulevaisuudenuskosta kertovat uutiset tuotannon lisäyssuunnitelmista.
Suomen suurimmaksi itsenäiseksi sahayritykseksi kasvaneen Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra ilmoitti pari viikkoa sitten, että Versowood lisää sahatavaran tuotantoa 1,1 miljoonasta kuutiometristä 1,5 miljoonaan kuutiometriin lähivuosina.
Tuollaisella tuotantomäärällä Versowood nousee sahaajana kooltaan samaan joukkoon kuin Metsä Group, Stora Enso ja UPM.
Viimeisimmän suuren sahainvestoinnin Suomeen on tehnyt Keitele Group, joka käynnisti Kemijärvellä tuotannon viime vuoden alussa.
Keitele Group aikoo investoida Alajärvelle, Keiteleelle ja Kemijärvelle niin, että hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mukaan tuotanto voi kasvaa nykyisestä noin 700 000 kuutiometristä vuonna 2018 yli miljoonaan kuutiometriin.
Laajennuksia suunnittelevat monet muutkin sahayritykset. Vastikään investoinneista kertoivat Westas Group Porin Pihlavassa ja JPJ-Wood Juupajoella, Pohjois-Pirkanmaalla.
Vuoden päästä käynnistyvä Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella lisää havukuitupuun käyttöä neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kuitupuun käyttöä kasvattavat myös muut sellutehtaat. Kuitupuun hankinnassa tulee lisää tukkia tarjolle.
Itsenäiset sahurit ovat hyvää vauhtia valmistautumassa kasvavaan tukkisumaan.
Investointisuunnitelmia varjostavat kuitenkin sahojen sivutuotteisiin ja valtion maksamiin energiatukiin liittyvät ongelmat.
Sahurien harmistus on noussut kilpaa sahakentillä kohoavien purukasojen kanssa. Sahauksessa sivutuotteina syntyvää purua ja kuorta ei saa kaupaksi varsinkaan Keski- ja Pohjois-Suomessa, jossa puupohjaisista biopolttoaineista vallitsee raju ylitarjonta.
Sahayrittäjien mielestä on epäoikeudenmukaista, että kilpailijamaissa purun ja kuoren energiakäyttöä edistetään syöttötariffien, vihreiden sertifikaattien ja investointitukien avulla, mutta suomalaisten sahojen sivutuotteita syrjitään tukipolitiikalla.
Sahureita sapettaa erityisesti se, että Venäjältä tuodulle hakkeelle maksetaan Suomessa saman verran sähkön tuotantotukea kuin kotimaiselle metsähakkeelle. Tuen vuoksi energialaitoksille on edullisempaa polttaa venäläistä haketta kuin suomalaisten sahojen purua.
Viimeisin sahoille tympeä tukipäätös on hallituksen eduskunnalle antama esitys paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle maksettavasta tuesta. Sillä kompensoidaan päästökaupan aiheuttamaa sähkön hinnan nousua. Samoista tukeista itsenäisten sahojen kanssa kilpailevat metsäjätit ovat tukilistalla, mutta sahurit eivät.
Sahateollisuuden puheenjohtaja Pekka Kopra kuvasi kyseistä tukea märäksi rätiksi päin keskisuuren sahateollisuuden naamaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
