Suomi tarvitsee oman energiakäänteensä

Maamme energiajärjestelmät ovat murroskäänteessä. Valitettavasti vaan Suomi sijoittui Ernst & Youngin kansainvälisessä RECAI -indeksivertailussa häntäpäähän, sijalle 36/40.

Energiaremontti siis meillä todellakin tarvitaan, jotta Suomen uskottavuus uusiutuvan energian toimijana ja sijoituskohteena saadaan kansainväliselle tasolle, energiajäänteemme kohennettua ja korjattua vähintään kansainväliselle tasolle.

Paljon kyllä kuullaan biotalouden ja cleantechin, uusiutuvien energioiden mahdollisuuksista Suomen taloustilanteen kohentajina ja uusien työpaikkojen synnyttäjinä. Alan yritykset taas harmittelevat, miten Suomessa kotimarkkinoiden ja pääoman puute tekevät liiketoiminnan kasvattamisesta ja vientipyrkimyksistä vaikeata.

Milloin Suomi ohittaa Kreikan, Kenian ja Romanian uusiutuvien energioiden sijoituskohteena?

Suomessa alan osaamista ja potentiaalia kyllä löytyy. Suomessa valmistetaan muun muassa tuulivoimaloiden komponentteja, lämpöpumppuja, puukaasutusteknologioita, aurinkopaneelien valmistuslinjoja, aurinkopaneeleita, aurinkolämpökeräimiä ja älykkäiden energiajärjestelmien teho­elektroniikkaa.

Samoin kuin muussakin teollisuudessa, myös cleantech-alan toimijat toivovat vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä. Energiapolitiikan, tukimekanismien ja rahoitusmallien tulisi tehdä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen investoimisesta houkuttelevaa ja sijoittajille ennakoitavaa. Valitettavasti alan mahdollisuudet ja potentiaali eivät meillä Suomessa vielä kohtaa toimijoiden todellisuutta.

Huonossa tuloksessa näkyvät Suomen epäselvät pitkän aikavälin tavoitteet, poukkoileva lainsäädäntö sekä epävarmuus taloudellisten ohjauskeinojen tulevaisuudesta. Kehnoon sijoitukseen vaikuttavat muun muassa poliittisen tuen, lainsäädännön puutteet uusiutuvien energioiden markkinoiden kasvukannustuksille, vääristyneet energiamarkkinat ydinvoiman ja fossiilisten energioiden suhteettomien suurien tukien vuoksi, siten uusiutuvien kilpailukyvyn puute sekä pientuotannon markkinoille tulon kynnykset.

Moneen muuhun maahan verrattuna uusiutuvan sähköntuotannon kasvuodotukset ovat meillä siten todella haasteelliset.

Esimerkiksi Ruotsin hallitus teki aikoinaan jo päätöksen suunnata pois ydinvoimasta kohti sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa, Saksan hallitus sitäkin tiukemmin pois ydin­energiasta.

Olennaista olisikin siten tehdä pitkäjänteinen ja kansainvälisesti näkyvä Suomen oma uusiutuvaan energiaan suuntautumisen sitoumus.

Vahvimmin maailmalla rynnivät tuuli- ja aurinkoenergiateknologiat.

Näiden osalta meillä on todella kiire bioenergian selvän lisäyksen ohella.

Muu maailma etenee eri suuntaan kuin Suomi. Maassamme ei nähdä vielä kokonaisuutta, energian haasteellista kuvaa.

Hukkaammeko tärkeiden työpaikkojen, talouskasvun ja kotimaisen hajautetun energiaomavaraisuuden ja varautumisen mahdollisuudet?

Kohtalomme ratkaisevat energiatehokkuus, uusiutuva energiatuotanto ja älykkyyden lisääminen energian tuotannon ja sähkönsiirron järjestelmiin.

Toivottavasti me Suomessakin havahdumme vihdoin siihen, että maailma on perustavalla tavoin muuttumassa. Nyt jos koskaan olisi oikea aika ottaa ilo irti korkeasta tekno­logia­­osaamisestamme ja vastata täysillä siihen välttämättömään vaateeseen, jonka vääjäämättä kuulemme tulevaisuudesta.

Ilkka Hyttinen

Jämijärvi