Kehorauhaa kaikille: Keskustelu painosta, terveydestä ja ulkonäöstä on pahasti sekaisin
Lupasin itselleni juoksevani tänä vuonna tuhat kilometriä. Alku on ollut kitkuttelua, salille ei juuri uskalla mennä, eivätkä jäiset ulkoreitit viekoittele.
Kilometrejä on kasassa 29. Voisin luovuttaa, mutta mahdollisimman julkinen epäonnistuminen houkuttelee enemmän.
Samaan syssyyn voin tunnustaa, että tipuin sunnuntaina ensimmäistä kertaa elämässäni juoksumatolta. Syy oli kuitenkin aivan looginen. Halusin nimittäin testata ranskan kuullunymmärtämistäni ja suljin silmäni katsoessani puhelimelta Le Bureuta. En kuitenkaan pysynyt sokkona juoksumaton tahdissa. Enkä ohjelman juonessa mukana ilman tekstityksiä.
Joulukuussa juoksin ensimmäisen puolimaratonini, vuoden lyhimpänä päivänä jäisellä kylänraitilla Sotkamossa.
Juoksu kulki lainatuilla, kolme numeroa liian suurilla nastakengillä yllättävän mukavasti. Huoltojoukot tarjoilivat vettä, hunajaa ja vaihtuvaa juoksuseuraa.
Palautuminen rantasaunan löylyissä lähenteli täydellisyyttä.
Kun olin toissa syksynä yhtä aikaa siihenastisen elämäni parhaassa ja painavimmassa juoksukunnossa, huomasin, kuinka sekaisin käsitteet ylipainosta, terveydestä ja ulkonäöstä julkisessa keskustelussa menevät.
En ole treenin myötä automaattisesti laihtunut, pikemminkin lihonut. Painon laskeminen vaatii urheilun sijaan tarkkaa ruokasuunnittelua ja hetkellistä tinkimistä suorituskyvystä.
Juoksen, koska se on paras löytämäni tapa purkaa stressiä. Olen aikaisemminkin harrastanut liikuntaa, mutta en koskaan yhtä paljon kuin nyt.
Ajattelemme automaattisesti, että hoikka ihminen on terve ja urheilullinen. Samaan aikaan hoikkuutta pidetään viehättävän ulkonäön perusehtona. Viehättävien ihmisten odotetaan olevan onnellisia ja oman onnellisuutemme lisääntyvän, jos viehättävyytemme lisääntyy.
Tämä tarkoittaa käytännössä usein laihduttamista. Liian painavaksi koettua kehoa syyllistetään, hävetään, haukutaan ja surraan. Painon todelliset ja kuvitellut terveysvaikutukset sekoittuvat ulkonäkö- eli statuspaineiden kanssa, joiden merkitystä on vaikea aliarvioida.
On kiinnostavaa, kuinka esimerkiksi kauneusleikkausta perustellaan usein sillä, että se halutaan suorittaa itseä eli sisäistettyjä ulkonäköstandardeja varten.
Kumpi on julmempaa ja ankarampaa, se, että joku ulkopuolinen ei hyväksy jotain ulkonäkösi piirrettä, vai se, ettet itse pysty hyväksymään sitä?
Lihavuuteen liittyvät terveysongelmat ovat Suomessa ja muissa länsimaissa yhä yleisempiä. Meidän on löydettävä keinot ongelmien ratkaisuun yhdessä, toisiamme kannustaen ja hyvinvointiamme lisäämällä.
Tärkeintä on, että ylipainoon liittyvästä häpeästä luovutaan.
Mikään ei ole niin surullista tuhlausta kuin se, että henkilö rajoittaa harrastuksiaan tai tuntee huonommuutta tai ahdistusta painonsa vuoksi.
Jos juoksijalta näyttäminen olisi ollut harrastukseni edellytys, en olisi koskaan aloittanut juoksemista.
En myöskään olisi jaksanut jatkaa, jos olisin ajatellut juoksun olevan rangaistus tai kurinpalautus. Sitä se ei ole, vaan uroteko, jota jaksan ihailla kerta toisensa jälkeen.
Kehoni on ihmeellinen ja arvokas. Niin kuin sinunkin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

