Jos EU-vaalit olisivat nyt

Miten kävisi, jos EU-vaalit olisivat nyt ja kansa äänestäisi tuoreimman kannatusmittauksen mukaan?

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän mittauksen mukaan keskustaa kannattaa 22,8, kokoomusta 19,4, perussuomalaisia 16,9, sosiaalidemokraatteja 15,5, vihreitä 9, vasemmistoliittoa 7,7, ruotsalaisia 4,2, kristillisdemokraatteja 3,4 ja muita 1,1 prosenttia.

Suomen vaalijärjestelmän mukaan vaalissa listan, käytännössä puolueen, eniten ääniä saava ehdokas saa hyväkseen listan kaikki äänet, kakkonen puolet, kolmas kolmanneksen jne.

Jos kannatusmittauksen muuttaa EU-vaalin tulokseksi, keskusta saisi 4 paikkaa (muutos +1), kokoomus 3, perussuomalaiset 2 (+1), SDP 2, vihreät 1 (–1), vasemmistoliitto 1 (+1), RKP 0 (–1) ja kristilliset 0 (–1).

Keskustan neljäs paikka olisi viimeinen jaossa oleva. Ensimmäisenä lisäpaikkaa hamuavat perussuomalaiset ja SDP.

Ei se niin mene . Ensinnäkin kannatusmittaus oli arvio noin 1,6 prosenttiyksikön tarkkuudella. Vaali kertoo aikanaan lopullisen tuloksen. Äänestäjän mieli voi muuttua ennen vaalipäivää 25. toukokuuta.

Toiseksi mittaus koski puolueiden kannatusta yleensä, ei nimenomaisesti EU-vaalia. Tosin suomalaiset äänestävät EU-vaalissa melko tarkkaan kuten eduskuntavaalissa. Eikä puolueidenkaan vaalikampanjoita ole aina erottanut eduskuntavaalikampanjasta.

Kolmanneksi vaaleissa yleensä ja EU-vaalissa erityisesti ratkaisee paljon se, kuin hyvin kukin puolue saa äänestäjänsä ylös, ulos ja uurnille.

Viime EU-vaalissa parhaiten onnistuivat vihreät, RKP sekä perussuomalaisten ja kristillisten vaaliliitto. Pahiten pettyi vasemmistoliitto.

Periaatteessa tuoreimman kannatusmittauksen ennustearvoa heikentää se, että vain 61 prosenttia kertoi suosikkipuolueensa. Toisaalta heitä oli siltikin todennäköisesti enemmän kuin vaaliuurnilla tavataan. EU-vaalin äänestysprosentti kotimaassa on parilla viime kerralla ollut noin 40, kun eduskunta- ja presidentinvaalissa se on ollut noin 70.

Eipäs luoda tappiomielialaa . Demokratialle on aina tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää. Tärkeää se on myös sekä EU:n että puolueiden imagolle.

EU:n edustuston Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 62 prosenttia aikoo äänestää varmasti tai todennäköisesti.

Se olisi uusi EU-vaalin Suomen ennätys. 1996 kotimaan äänestysprosentti oli 60,3 – silloin EU-vaali oli kuntavaalin yhteydessä. Sen jälkeen prosentit ovat olleet 31,4, 41,1 ja 40,3. Koko EU:ssa äänestysprosentti on ollut korkeampi kuin Suomessa mutta aleneva, viimeksi 43.

Normaalien EU-vaalien ennätys voi syntyä, mutta kuntavaalien kylkiäisiin on vielä matkaa. Varmana äänestämistään pitäviä on 38 prosenttia. Kun siihen lisätään karkean nyrkkisäännön mukaan 10 prosenttia tai puolet todennäköisistä, päädytään 48–50 prosenttiin.

Olisi sekin huima luku, EU-vaalille.

Viljelijöistä EU-vaaliuurnille lähtöä pitää täysin varmana 54 ja jokseenkin varmana 35 prosenttia, Gallup Elintarviketiedon Maaseudun Tulevaisuudelle tekemä kysely kertoo.

EU:sta on kysymys , vaikka ei sitä aina ole aiemmissa EU-vaaleissa huomannut. Puolueet ja ehdokkaat ovat puhuneet ja mediakin tentannut siinä sivussa kotimaan politiikkaa, välillä ensi sijassakin.

Ilmeisesti niin on käynyt muuallakin. Niin voi päätellä EU-komission vuosi sitten esittämästä toiveesta, että tällä kertaa äänestäjille annetaan enemmän tietoa siitä, miten EU vaikuttaa heidän elämäänsä.

Samalla komissio suositti, että puolueet selkeästi kertovat, mihin EU-parlamentin puolueryhmittymään sen ehdokkaat ovat menossa, ja mitkä tuon ryhmittymän tavoitteet ovat. Ne voivat joiltain osin poiketa kansallisten puolueiden tavoitteista.

Kokonaistuloksen kannalta EU-vaalista on tulossa täpärä. Tuorein Pollwatchin ennuste toisi sosiaalidemokraateille 209 paikkaa. Nykyinen suurin ryhmä, kansanpuolue eli maltillinen oikeisto saisi 202 paikkaa. Voittaja saa nimetä EU-komission puheenjohtajan.

Uusi tapa voi lisätä vaalin mielenkiintoa, mutta keskittää liikaa huomiota kahteen isoon ryhmään.