Kalliolaisen kerrostalon piha-aidan välityksellä lähetetään kiitoksia hoitajille.
Ikkunalaudallamme istuu nyt nalle ja lohikäärme – Millaisia tempauksia eristäytyminen on saanut sinut tekemään?
Kun joudumme pitämään fyysistä etäisyyttä, keksimme mitä mielikuvituksellisimpia tapoja jakaa hyvää mieltä ja tärkeitä viestejä toisillemme.
Helsingin Suvilahden graffitiaitaan on ikuistettu korona-aiheisia taidonnäytteitä.1.4.202018:41
Olen pyrkinyt ulkoilemaan päivittäin, turvaväleistä tietysti huolehtien. Helsingin kadut ovatkin olleet hieman tavallista hiljaisempia, mutta se ei suinkaan ole koronavirusepidemian kiinnostavin vaikutus kaupunkikuvaan. Kun fyysistä läheisyyttä on pitänyt vähentää, ovat ihmiset keksineet mitä huvittavimpia tapoja jakaa hyvää mieltä ja tärkeitä viestejä ympäröivälle maailmalle.
Helsingin Suvilahdessa sijaitsee graffitiaita, jolle kuka tahansa pääsee ikuistamaan taidonnäytteensä. Värikäs seinä on kuin jatkuvasti päivittyvä taidenäyttely, sillä uudet graffitit maalataan vanhojen päälle. Noin sata metriä pitkässä aidassa näkyy jo ensimmäisiä koronaviruksen inspiroimia maalauksia. Ne muistuttavat, että tässä tilanteessa ollaan kaikki yhdessä.
Eräässä Helsingin Kalliossa sijaitsevassa kerrostalossa haluttiin puolestaan osoittaa kiitollisuutta terveysalalla työskenteleville. Metalliaitaa kiinnitettyyn kankaaseen tekstattu ”Kiitos hoitajat!” -viesti on varmasti sellainen, johon kuka tahansa voi yhtyä. Ehkä se on hiljaisten suomalaisten versio monissa muissa maissa iltakahdeksalta omalta parvekkeelta lääkäreille ja hoitajille annetuille aplodeille.
Pitkiltä automatkoilta tuttua bongailupeliä voi nyt harrastaa myös kävelyllä lähiympäristössä, sillä monet suomalaiset ovat asettaneet ikkunoilleen vartioon pehmonalleja. Huomaamatta päiväkävely saattaa venähtää suunniteltua pidemmäksi, kun perheen pienimmät intoutuvat tarkkailemaan ikkunalautojen karvaisia sankareita. Nallejahti on yllättävän koukuttavaa myös aikuisen näkökulmasta.
Pehmolelujen asetteleminen omalle ikkunalle on myös valtavan hauskaa. Makuuhuoneeni ikkunasta kadulle kurkistelee nyt valkoisen nallen lisäksi vaaleanpunainen pehmolohikäärme. Kasasin karvahanureiden alle vielä pinon kirjoja, jotta ne varmasti näkyvät kunnolla ulos asti. Iltaisin sytytän uskollisten vartijoiden ympärille jouluvalot, jotka unohdin viedä alkuvuodesta vintille. Näin bongausta voi harrastaa myös illan pimennyttyä. Kuvan omasta vartiostostani jaoin tietysti Instagramiin tunnisteilla #nallehaaste, #nallejahti ja #nalleikkunassa.
Kaikkien näiden pienten tempausten näkeminen sai pohtimaan, millaisia viestejä haluaisin itse lähettää maailmalle. Mitä jos omalle ikkunalaudallani kehittyisikin päiväkausia kestävä performanssi, jossa nalle ja lohikäärme voisivat ajautua joka päivä uudenlaisen asetelman? Ehkä tänään asetan niiden viereen viherkasvin ja huomenna luon paahtavan rantamaiseman. Miljöiden rakentaminen kävisi harrastuksesta, ja olisihan se hauskaa, jos joku ohikulkija sattuisi huomaamaan päivä kerrallaan etenevän tarinan.
Jos minulla olisi oma piha tien varrella, saattaisin rakentaa linnunpelättimiä, jotka pitäisivät käsissään vaihtuvia viestejä. Siinä olisi ohikulkijoille tarjolla aimo tujaus hyvää mieltä pienellä vaivalla. Erilaisia toteutustapoja on ääretön määrä!
Millaisia tempauksia ja viestejä ohikulkijoille sinä olet viime viikkoina tehnyt? Lähetä kokemuksia teksti- tai kuvamuodossa osoitteeseen laura.kuivalahti@mt.fi. Jaetaan parhaita ideoita verkon välityksellä muidenkin iloksi!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
