Kiina – tutkimusyhteistyötä jättiläisen kanssa?
Suomi ei ole ainut maa, joka hakee kumppanuuksia Kiinasta.28.6.201702:00
Pääministeri Juha Sipilä on Kiinassa vahvistamassa Kiinan ja Suomen suhteita ja edistämässä kaupallistaloudellista yhteistyötä. Matkalla on mukana suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita, myös korkeakouluja, tavoitteenaan solmia maiden välisiä yhteistyösopimuksia.
Kiina on varteenotettava tiedemaa. Sen tutkimus- ja kehitystuotokset ovat kasvaneet huimasti parissakymmenessä vuodessa. Kiina tuottaa tutkimusjulkaisuja toiseksi eniten maailmassa, heti Yhdysvaltojen jälkeen.
Kiina tukee tuntuvasti maansa tiedettä ja tutkimusta. Hallitus haluaa nostaa laatua kilpailun avulla ja synnyttää huipputason yliopistoja ja tieteenaloja. Tutkijoiden palkat ja muut taloudelliset edut, korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ja laboratoriot houkuttelevat kansainvälisissäkin vertailuissa maailman parhaiden joukkoon sijoittuviin kiinalaisyliopistoihin.
Kiinan tieteen ja tutkimuksen merkitys perustuu moneen seikkaan. Valtion poliittinen ja voimakas taloudellinen sitoutuminen tieteen tukemiseen on tärkeää. Kiinan suuri väestömäärä tuo tutkimustyöhön valtavan inhimillisen ja älyllisen potentiaalin.
Työmarkkinat suosivat akateemista meritoitumista, jonka vuoksi pääsystä parhaimpiin yliopistoihin kilpaillaan. Lisäksi suuri joukko alun perin kiinalaisia tutkijoita työskentelee eri puolilla maailmaa, mikä tarjoaa sekä yhteistyömahdollisuuksia huippuyliopistojen kanssa että huippututkijoita houkuteltavaksi takaisin Kiinaan.
Kiina ei kuitenkaan voi tukeutua liikaa kiinalaistutkijoiden kotiinpaluuseen. Heitä ei ole rajattomasti. Tulijoita huolestuttavat muun muassa Kiinan kasvaneet elinkustannukset, ilmansaasteet, ruuan turvallisuus ja pelko byrokratiasta tai hallinnon liiallisesta puuttumisesta tutkimukseen.
Tulokkailla on myös korkeita taloudellisia ja muiden etujen vaatimuksia: paluumuuttajien moninkertaisesti suuremmat tulot eriarvoistavat yliopistojen akateemista yhteisöä.
Suurella osalla Kiinan yliopistoja on haasteita tieteen huipulle pääsemisessä. Opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiokyvykkyyden systemaattinen kehittäminen, avoin tiede, tiedeviestintä ja tutkimusetiikka sekä suuret erot yliopistojen välillä ovat esimerkkejä, joissa kiinalaiset yliopistot tarvitsevat ulkomaisia kumppaneita vertaisoppimiseen ja esikuvikseen.
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymislinjauksissa 2017–2025 Kiina mainitaan merkittävänä korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteistyömaana. Vaikka suomalaiset korkeakoulut ja tutkimusryhmät tekevät paljon yhteistyötä kiinalaisten kanssa, tehtävääkin vielä riittää.
Suomi ei ole ainut maa, joka hakee kumppanuuksia Kiinasta. Suomi kuitenkin kiinnostaa – tämän osoitti Kiinan presidentti Xi Jinpingin keväinen valtiovierailu Suomeen.
Yhteistyö erilaisen toimijan kanssa on sekä haastavaa että avartavaa. Ymmärrys maiden ja yliopistojen kesken kasvaa, mikä puolestaan helpottaa yhteistyötä jatkossa. Kun järjestelmät ja toimintakulttuuri tunnetaan puolin ja toisin, on esimerkiksi rahoituksen hankkiminen, tutkijoiden ja opiskelijoiden vierailut helpompaa. Yhteisistä tutkimusintresseistä osapuolen hyötyvät omalla tavallaan. Kiina etsii muun muassa hyvinvointiratkaisuja yhteiskuntaan, minkä vuoksi suomalaiset kumppanit ovat mieleisiä.
Suomalaista tutkimusta on syytä edelleen kansainvälistää. Korkeakoulujen tulisi entistä rohkeammin etsiä kumppaneita Euroopan ulkopuolelta. Kiina tarjoaa tähän mahdollisuuksia – nyt on aika suunnitella, miten nämä mahdollisuudet voimme hyödyntää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
