Lukijalta: Pellon metsityspalkkio pitää palauttaa
Juuri kun järjestelmä alkuvaikeuksiensa jälkeen saatiin toimimaan, se lakkautettiin, kirjoittaa Pekka Tahvanainen. ”Metsittämistuella saisimme viljelystä vapautuvat pellot sitomaan hiiltä ja tuottamaan puuta.”
Taimikkoa entisellä pellolla. Kuvituskuva. Kuva: Timo HeikkalaSäästötalkoissaan hallitus karsi joutoalueiden metsitystuen. Tuen tavoitteena oli lisätä hiilensidontaa ja vähentää maankäyttösektorin päästöjä.
Erityisesti turvealueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät. Hyötyjinä olivat myös joutoalueiden maanomistajat paitsi tuen myös tulevan metsänkasvun kautta.
Metsitettäväksi soveltuvia alueita arvioitiin olevan 120 000 hehtaaria. Tuen ympärille luotiin massiivinen hallintojärjestelmä, johon sanansa halusivat sanoa metsä-, ympäristö- ja maatalousviranomaiset. Tavoitteesta jäätiin kauas. Juuri kun järjestelmä alkuvaikeuksiensa jälkeen saatiin toimimaan, se lakkautettiin.
Parhaillaan luodaan suuntaviivoja uudelle maatalouspolitiikalle. Yhtenä näkökulmana on tuen kohdentaminen ruokaa tuottaville tiloille, joita ministeri Essayah on kaavaillut olevan 8 500 nykyisten 40 000 sijaan. Näin ei ole vielä aikoihin. Halutaanko sitten suuri joukko maatiloja ajaa pakkolopettamisiin, on jo isompi kysymys. Keinoja tähän maatalouspolitiikasta kyllä löytyy, kuten tukien yläikäraja, sadonkorjuuvelvoitteen palauttaminen tai aktiiviviljelijän määritelmän tiukentaminen.
Vajaatuottoisia peltoja on yhä enemmän. On arvioitu, että niin sanottuja hömppäheinänurmia olisi 300 000 hehtaaria. Monet viljelijät sinnittelevät, kunnes kalusto ja oma kunto ovat lopussa.
Kun viljely loppuu, peltojen käytölle on neljä päävaihtoehtoa: myyminen, vuokraaminen, metsittäminen tai peltojen jättäminen oman onnensa nojaan. On paljon alueita, joilla pellolla ei ole ostajia eikä vuokraajia. Tällöin uhkana on hömppäheinäpeltojen muuttuminen peltoheitoiksi. Usein kyse on parjatuista turvepelloista.
Metsittämistuella saisimme viljelystä vapautuvat pellot sitomaan hiiltä ja tuottamaan puuta. Samalla loiventuisi luopujien ahdinko. Ehkäpä useampi tila säilyisi asuttuna kasvavan metsäalan tarjotessa toimeentuloa. Ainakin työtä olisi metsittämisen alkuvuosina!
Tarvetta metsittämistuelle on ja koeajettu järjestelmäkin on jo olemassa.
Pekka Tahvanainen
agronomi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
