Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tiekarhukanta kaipaa suojelupäätöksiä

    Pahin tapahtuu, kun maitoauto, puunkuljetusyhdistelmä tai tavarantoimittajan kuorma-auto liukuu ojaan ja kaatuu.

    Kesäkauden 2020 päällystystyöt alkavat kääntyä vähitellen kohti loppuaan, kun syksy tuo ensipakkaset Suomen teille.

    Väylävirasto kertoo asvalttitöiden sujuneen vilkkaasti. Syyskuun alussa yli puolet päällystyskohteista oli tehty valmiiksi. Neljän tuhannen kilometrin päällystystavoite on toteutumassa, kunhan kelit sallivat töiden jatkumisen pitkälle lokakuuhun.

    Edellisvuotta kaksi kertaa pidempi päällystemäärä on tuntunut mukavuutena istuimiin, kun automatkoja on koronakesänä tehty kotimaassa. Korvat ovat levänneet, kun renkaat eivät rohise koko ajan kuluneella ajouralla.

    Tällä kertaa uutta pintaa on saatu myös muille kuin isoimmille pääteille.

    Öljyn maltillinen maailmanmarkkinahinta on pitänyt myös bitumin hinnan kohtuullisena, minkä ansiosta päällystyskustannukset ovat monia aiempia kesiä alhaisempia.

    Näin tälle vuodelle budjetoitu lisärahoitus poikii kipeästi tarvittuja päällystyskilometrejä maaseudun alemmallekin tieverkolle.

    Nyt näyttää jopa siltä, että huonokuntoisten teiden määrä vaihteeksi vähenee sadoilla kilometreillä – mutta vain hetkeksi.

    Vaikka teiden kunnostustöitä on paiskittu enemmän kuin vuosiin, eivät korjauksen tarpeessa oleva tiet siihen lopu.

    Korjausvelan kurominen umpeen on useamman vuosikymmenen työ, johon tarvittaisiin valtiolta pysyvää rahoitusta.

    Yksi suurimpia ongelmia onkin tässä: valtion ja yksityisten hallinnoima alempi tieverkko.

    "Maksamme kiinteistöveroa, mitä sillä saamme? Emme ainakaan minkäänlaista tienhoitoa. Ja polttoainevero nousee. Edes murto-osa siitä tulevasta tuotosta pitäisi saada tienhoitoon", arvosteli nykymenoa mikkeliläinen maanviljelijä Juho Vesalainen (MT 28.8.).

    Liian moni tuottaja ja pikkuteiden käyttäjä voi todeta Vesalaisen sanoin:

    "Teissä on kuoppia ja isoja kiviä nousee tielle. Kesäisin ei teiden varsilla olevia puskia ja ojanpiennarruohoja leikata, ja talvella hiekoitusten väli venyy kestämättömän pitkäksi."

    Eikä kyse ole mukavuudesta. Pahin tapahtuu, kun maitoauto, puunkuljetusyhdistelmä tai tavarantoimittajan kuorma-auto liukuu ojaan ja kaatuu.

    Soitot tienkäyttäjän linjallekaan eivät aina tehoa.

    Vesalainen ei ole valituksineen yksin.

    MTK-Etelä-Savon viime kesänä teettämä kysely valtion alemman asteisen tieverkon kunnosta antoi huonoja tuloksia (MT 28.8).

    Kyselyyn vastanneista peräti noin 80 prosenttia arvioi alemman asteisen tiestön kunnon huonoksi tai erittäin huonoksi.

    Vastaajia oli yhteensä 306 Etelä-Savon maakunnan alueelta. Kyselyyn vastasivat pääasiassa MTK-Etelä-Savon jäsenet.

    Yhdenkään vastaajan mielestä tiestön kunto ei ole ollut kiitettävä. Arvosanan hyvä antoi vain 0,7 prosenttia vastaajista (MT 28.8.).

    Suomen Tieyhdistys pitää alemman tieverkon tilannetta huolestuttavana, jos ehdotus 40 miljoonan euron budjettileikkauksesta perustienpidosta lopulta toteutuu.

    Suomessa tarvitaan tekoja, jotta viime vuosikymmeninä harvaksi käynyt tiekarhukanta saadaan jälleen elinvoimaiseksi.

    Riittävä kalusto yksi tärkeä keino, joka turvaa puun ja muun alkutuotannon tavaravirtojen pääsyn tiloilta jalostukseen.

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.