Valtakunnanajattelija: Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? En todellakaan tiedä
On kaksi selvää perustelua Suomen Nato-jäsenyydelle. Samat perustelut tosin toimivat myös toiseen suuntaan.Nato-jäsenyys ehkäisee sotia ennalta, sillä se nostaa vihollisen kynnystä hyökätä. Lähes kaikki Euroopan maat ovat jo Natossa, joten miksei Suomikin?
Tässä on mielestäni kaksi vahvinta perustelua Suomen Nato-jäsenyydelle. Samat argumentit tosin toimivat myös toiseen suuntaan: Suomen liittoutumattomuuspolitiikka on auttanut ylläpitämään lähialueemme vakautta, ja Suomea voidaan verrata esimerkiksi Sveitsiin, jonka puolueettomuus, monikielisyys, suora demokratia ja muut omintakeiset piirteet ovat olleet menestystarina.
Yhtä hyvin Suomea voi verrata suunnilleen samankokoiseen Norjaan, joka sekin on Venäjän rajanaapuri – ja ollut Naton jäsen alusta asti. Tai sotilaallisesti liittoutumattomaan Ruotsiin.
Jokaisella maalla on oma maantieteellinen asemansa ja historiansa, ja sitä myöten myös turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat erilaisia. Lopulta Nato-jäsenyyskin on ideologinen ja poliittinen päätös. Ei millään tieteellisillä kokeilla tai laskelmilla voida määritellä, mitä Suomen pitäisi tehdä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on säikäyttänyt suomalaiset: tällä hetkellä 55–60 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato- jäsenyyttä, kun ennen helmikuussa alkanutta sotaa luku oli pitkään 25:n ja 30 prosentin välillä.
Onko 60 prosenttia paljon? Onhan se enemmistö, mutta edelleen merkittävä osa suomalaista, reilut 40 prosenttia, ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä.
Käytännössä ”en osaa sanoa” tarkoittaa tässä tapauksessa ”ei”: jos Suomi jatkaa pitkäaikaisella linjallaan, silloinhan ei tarvitse muuttaa mitään.
Tällä laskentatavalla siis vain hieman yli puolet kansalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Luku vaikuttaa suurelta siksi, että se nousi niin nopeasti.
Keskustan kannattajat ovat pitkään olleet melko epäileväisiä Nato-jäsenyyttä kohtaan ja pitäneet hyviä Venäjä-suhteita tärkeinä. Sota on kallistanut myös monen keskustalaisen mielipiteitä Naton suuntaan.
Innokkaimmin Nato-jäsenyyttä ovat jo ennen Ukrainan sotaa ajaneet kokoomuslaiset, etenkin suurissa kaupungeissa asuvat, hyvätuloiset ylempään keskiluokkaan ja eliittiin kuuluvat. Moni vihreäkin on Nato-mielinen.
Maailma näyttää kovin erilaiselta, kun sitä katsoo kantakaupungin kivitalosta tai maaseudun rauhasta käsin. Maaseudulla on helpompi ajatella, että meidän ei kannata hötkyillä Nato-asiassa.
Kaupunkien ylemmälle keskiluokalle Nato-jäsenyys taas on ennen kaikkea poliittinen ja ideologinen kysymys: se olisi monen mielestä viimeinen ja kipeästi kaivattu sinetti Suomen integroimisella globalistiseen, vapaata markkinataloutta ja kilpailua ihannoivaan angloamerikkalaiseen maailmaan.
Kirjoittaja on Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
