Lukijalta: Suomen puuttuvat hiilinielut ovat jääneet Venäjälle
On tärkeää vahvistaa metsien hiilinieluja, mutta olisi ollut hölmöläisen hommaa supistaa metsäteollisuutta pitääksemme hiilinielumme entisenlaisena, kirjoittaa Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
Energiapuukorjuuta. Kuvituskuva. Kuva: Tommi Hakala25.3.202511:28
Metsäteollisuuden puunkäyttö oli Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2023 suunnilleen 2011 tasolla eli hieman yli 60 miljoonassa kuutiossa. Vuosi 2024 ei tuonut juuri muutosta. Vuosien 2011 ja 2023 välissä teollisuuden vuotuinen puun käyttö vaihteli 60–70 miljoonan kuution välissä. Metsähakkeen vuotuinen käyttö energiantuotannossa pysyi 2010-luvulla pitkään noin kahdeksassa miljoonassa kuutiossa kunnes vuosina 2019–2021 se kasvoi nopeasti kahdeksasta miljoonasta kuutiosta 11 miljoonan tasolle.
Teollisuuden puun käytössä merkittävä muutos on ollut, että tuontipuun osuus on merkittävästi laskenut. Vuosina 2005–2008 puuta tuotiin keskimäärin liki 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuosina 2009–2021 tuonti vaihteli 10–12 miljoonan kuution välillä vuosittain. Ja vuodesta 2022 lähtien tuonti on ollut noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa puun tuonnin Venäjältä loputtua.
Energiapuun käytössä tuontipuun osuus oli vuosina 2019–2021 merkittävä, noin 20–25 prosenttia. Itse asiassa energiapuun käytön kasvu kohdistui lähes kokonaan tuontipuuhun.
Tämä edellä kuvattu puun tuonnin väheneminen on johtanut siihen, että Suomessa hakkuukertymä on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa 60 miljoonan kuutiometrin tasosta runsaaseen 70 miljoonaan kuutiometriin.
Teollisuuspuun kokonaiskäyttö ei ole juurikaan kasvanut, mutta kotimainen puu on korvannut tuontipuuta. Se on ollut välttämätöntä Venäjän aggressioiden takia.
Kotimaan hakkuiden lisääntyminen on osaltaan vaikuttanut metsien hiilinielun pienenemiseen. Toki siihen on vaikuttanut myös metsien kasvun hidastuminen, kariketuotannon väheneminen sekä kasvaneet maaperäpäästöt ilmaston lämpenemisen seurauksena.
On tärkeää vahvistaa metsien hiilinieluja, mutta olisi ollut hölmöläisen hommaa vähentää tuontia ja samalla supistaa metsäteollisuutta pitääksemme hiilinielumme entisenlaisena ja ilmastopolitiikan huteralle pohjalle asetettujen tavoitteiden mukaisena. Ilmasto ei tunne kansallisvaltioiden rajoja.
Nyt meiltä puuttuva hiilinielu jäi pakotteiden myötä Venäjälle, josta emme enää tuo puuta. Venäjältä on tapahtunut hiilivuoto Suomeen. Jos Suomeen asetettaisiin merkittäviä hakkuurajoitteita, hiilivuoto siirtyisi edelleen Suomesta johonkin kolmanteen maahan.
Simo Jaakkola
varatoimitusjohtaja
Koneyrittäjät ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
