Ihmissuhteet ja talous painavat viljelijää
14.10.201516:00
Tukikausien vaihtuminen, tukimaksujen viivästyminen, Venäjä-pakotteet, ruuan halpuuttamiskampanja ja tietysti sää näkyvät Maaseudun tukihenkilöverkostolle tulevissa yhteydenotoissa, kertoo koordinaattori Maija Mielonen.
Viime vuosina voimakkaassa kasvussa ovat olleet talousvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot. Toissa vuonna seitsemän prosenttia yhteydenottajista halusi keskustella rahavaikeuksista, tänä vuonna aihetta on käsitellyt jo viidennes puheluista.
Eniten tänä vuonna ovat kuitenkin ahdistaneet ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat, Mielonen sanoo.
Verkoston puhelimeen voi soittaa kuka tahansa maaseudulla asuva, olipa kyseessä sitten viljelijä tai vaikka parturikampaaja. Keskusteluapua saa myös verkossa, ja joskus tukihenkilön voi tavata kasvotusten.
Monella soittajalla voi olla rankkojakin elämäntilanteita meneillään, mutta soittaa voi ilman kriisiäkin. Jotkut haluavat jakaa puhelimessa arkisia kuulumisiaan.
”On hyvä, että ihmiset soittavat pienemmissäkin asioissa, jos juuri sillä hetkellä ei ole elämässä ketään muuta kenelle puhua”, Mielonen sanoo.
”Tukihenkilöverkko toimii kuulevana korvana, mikä on samalla ehkäisevää mielenterveystyötä.”
Moni soittaja tarvitsee kannattelua esimerkiksi surutyössä, työssä jaksamisessa, läheisen narsismissa, työttömyydessä ja niin edelleen.
Ilahduttavaa on tänä vuonna ollut, että erityisesti miehet ovat löytäneet verkoston, Mielonen iloitsee. Tänä vuonna hieman yli puolet soittajista on ollut miehiä. Erityisesti varhaiskeski-ikäiset ottavat aktiivisesti yhteyttä.
Tukihenkilöverkostossa on eri puolilla Suomea yhteensä 180 vapaaehtoista auttajaa. Heitä yhdistää auttamishalu ja ymmärrys maaseudun elämästä.
Tukihenkilöt saavat koulutusta ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Heitä valmennetaan myös maaseudun ajankohtaisissa asioissa sekä surutyön ja parisuhdeongelmien käsittelyssä.
”Puhelimeen vastaava tukihenkilö ei ole terapeutti, mutta puhuminen ulkopuoliselle henkilölle antaa mieltä painaviin asioihin uutta näkökulmaa ja uusia ratkaisumalleja”, Mielonen selittää.
Muuten auttajat ovat tavallisia ihmisiä: viljelijöitä, opettajia, terveysalan ihmisiä, yrittäjiä, terapeutteja, eläkeläisiä.
Verkoston perustivat 20 vuotta sitten MTK ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.
Suomi oli juuri liittynyt EU:hun, ja moni viljelijä kaipasi henkistä tukea perinteisen maatalouden muuttumisen synnyttämään epävarmuuteen. Oli pelkoja oman toimeentulon ja koko maanviljelyn perinteen katkeamisesta.
Samoista asioista murehditaan nykyäänkin. Yhteydenottoja tulee verkostolle vuosittain noin 1 400–1 500.
Tänä syksynä Maaseudun tukihenkilöverkko on käynnistämässä iltaisin päivystävää maaseutupuheina, jonne soittamalla mieltä kuormittavia asioita voi purkaa luottamuksellisesti ja nimettömästi.
Ensi vuodelle suunnitelmissa on käynnistää myös käytännön kriisiapua tarjoavia vapaaehtoisryhmiä. Verkostossa on havaittu, että esimerkiksi tulipalon jälkeen tiloilla tarvittaisiin käytännön apua kotitaloustöissä, jotta eläimet saadaan hoidettua ja elämä pyörimään kriisin jälkeisten päivien aikana.
Kun talous on tiukalla eikä tilapäisapuun ole varaa, vapaaehtoiset auttajat voisivat tarjota käytännön hengähdyshetken arkeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
