Lukijalta: Hevosalalla paikka ottaa kohuista opikseen

Kirjoittajien mielestä kouluista pitää valmistua sellaisia osaajia, joiden ammattitaito ja osaaminen eivät ole valmiiksi vanhentunutta. Kuva: Kari Salonen

MT:n avustaja ja ratsastuskouluyrittäjä Miia Lahtinen väittää kirjoituksessaan, ettei yksikään tutkimus eläinten oppimisesta kertoisi yksiselitteisesti, miten koulutetaan hevonen niin, että siitä tulee turvallinen ja se tekee asioita ihmisen kanssa mielellään (MT 14.2.).

Toisin kuin Lahtinen väittää, useissa tieteellisissä tutkimuksissa otetaan kantaa hevosen hyvinvoinnin kannalta parhaisiin koulutustapoihin. On myös olemassa tutkittua tietoa, miten eri koulutusmetodit vaikuttavat hevosen käsitykseen ihmisistä.

Esimerkiksi positiivisella vahvisteella koulutettujen hevosten tiedetään suhtautuvan lähtökohtaisesti myönteisemmin ja uteliaammin ihmisiin ja hakeutuvan mieluummin ihmisten seuraan kuin negatiivisella vahvisteella koulutetut lajitoverinsa. Tutkimusartikkeleista löytyy siis vastauksia siihen, millaisilla metodeilla saadaan ihmisen kanssa mieluiten töitä tekevä hevonen.

Lahtinen antaa kirjoituksessaan ymmärtää, ettei hevonen kärsi siitä, että sitä ohjataan ja koulutetaan paineella ja paineen poistolla. Vaikkei varsinaisesta kärsimyksestä voida kaikissa tapauksissa puhuakaan, perustuu yllä kuvattu negatiivinen vahviste hevoselle aiheutettuun epämukavuuteen.

Paineenkäytöllä ainoana koulutusmenetelmänä on myös valtava väärinkäyttöpotentiaali. Tällöin kärsimys voi astua mukaan kuvaan. Lahtinen toteaa, että kouluista pitää valmistua tekijöitä nykyiseen työelämään. Mielestämme kouluista pitää valmistua ennen kaikkea osaajia nykyiseen työelämään. Sellaisia osaajia, joiden ammattitaito ja osaaminen eivät ole valmiiksi vanhentunutta.

Hevosalalla olisi nyt tuhannen taalan paikka toimia aidosti suunnannäyttäjänä ja päivittää tietotaito ja osaaminen tämän päivän tasolle.

Sari Toivola

viestinnän asiantuntija

Pi Mäkilä

FM, viestinnän asiantuntija

SEY Suomen eläinsuojelu