Koulutusvienti kansainvälistää yliopistoja
Suomi on korkealaatuisen koulutuksen kärkimaa.3.5.201702:00
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi maaliskuussa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Kansainvälistämisen tehostamisen tarve on tullut säännöllisesti esiin viimeaikaisissa korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevissa raporteissa ja kannanotoissa. Kansainvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä erityisesti korkeakoulujen laadun, profilaation, vaikuttavuuden ja toiminnan tehokkuuden näkökulmasta.
Suomi on korkealaatuisen koulutuksen kärkimaa. Tämä pitää sisällään valtavan vientipotentiaalin. Vaikka kilpailu on kovaa, suomalaisella korkeakoulutuksella ja koulutuspalveluilla on erinomaiset mahdollisuudet vastata globaaliin osaamis- ja koulutuskysyntään.
Koulutusvientiä ja tutkintoon johtavaa maksullista koulutusta ei kuitenkaan pidä nähdä pelkästään rahoituksen tuojina. Niiden roolia yliopistojen kansainvälisyyden edistäjinä on syytä korostaa. Ne lisäävät yliopistoyhteisön kansainvälisyyttä, antavat mahdollisuuden muun muassa rekrytoida Suomeen muualta tulevia opiskelijoita ja parantaa henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.
Koulutusvienti ja tutkintoon johtava maksullinen koulutus kasvattavat yliopiston ja sen yksikköjen tunnettuutta Suomen ulkopuolella. Onnistuessaan ne vahvistavat yliopiston kansainvälistä mainetta ja vetovoimaisuutta.
Koulutusviennin avulla yliopisto voi myös kantaa globaalia vastuutaan, kun kehittyviä maita autetaan koulutuksen ja koulutusjärjestelmien edistämisessä näiden omista lähtökohdista ja tulevaisuuden tavoitteisiin perustuen.
Tutkimus ja koulutus hyötyvät koulutusviennistä ja maksullisesta koulutuksesta. Molemmat saavat uusia näkökulmia pohdittaessa vientituotetta. Tutkijalle, opettajalle tai opiskelijalle osallistuminen koulutusvientiin tai tutkintokoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen voi merkitä kansainvälisten verkostojen ja akateemisen portfolion kasvattamista. Tällä on vaikutusta osaamiseen, motivaatioon ja kansainväliseen tunnettuuteen, ehkä ura- ja työmahdollisuuksiin.
Tutkija saattaa hyötyä uusista tutkimuslinjoista, laajemmasta kansainvälisestä yhteistyöstä, uusista aineistoista ja menetelmistä jne.
Onnistunut koulutusvienti ja maksullisen koulutuksen kehittäminen vaativat yliopistolta ja kaikilta osallistuvilta pitkäjänteistä sitoutumista. Kotimainen koulutus ei saa kärsiä siitä, että osa tekijöistä on sitoutunut kansainvälisiin koulutuspalveluihin. Tavoitteen tulee siten olla strateginen.
Into ei saa loppua, vaikka positiivisen taloudellisen tuloksen saaminen veisikin aikaa. Työ vaatii riittäviä resursseja, hyviä prosesseja ja niiden koordinaatiota, ammattimaista sopimusjuridiikkaa sekä riskien ja asiakkuuksien hallintaa. Kokemusten vaihtoon ja vertaisoppimiseen tulee antaa tila.
Samoin myyntiin ja markkinointiin on syytä satsata. Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistolla sekä Åbo Akademilla on tätä tarkoitusta varten yhteinen yritys nimeltä Finland University.
Kotimaassa tapahtuvassa koulutuksessa on myös huomioitava vieraskielisten opiskelijoiden integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja yliopistoyhteisöön. Tämä tarkoittaa muun muassa kieli- ja kulttuurikoulutusta sekä erilaisia yhteiskunnan palveluita ja yliopistopalveluja.
Koulutusvienti ja tutkintoon johtava maksullinen koulutus ovat yliopistoille suuri mahdollisuus, mutta pikavoittoja ei ole luvassa. Sitoutuneella ja järjestelmällisellä työllä voidaan saada paljon aikaan – niin hankkia suoraa taloudellista hyötyä yliopistolle kuin kansainvälisyyden edistämisen kautta parantaa yliopiston toimintaa ja suomalaista yhteiskuntaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
