Kiina vieköön, geotalous on blokkiutumista
Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta.19.12.202206:00
Vanha viisaus piti paikkaansa Venäjän osalta — ja niin se pitää kutinsa Kiinankin kohdalla.
Suomut putoavat silmiltä asteittain. Suomalaisille yrityksille, talouselämän tähdille ja turvallisuuspolitiikankin ammattilaisille geotalous, geopolitiikka ja maailman blokkiutuminen on avautunut viime vuosien aikana karusti.
Rajojen takana on kansoja ja johtajia, joiden logiikka toimiikin eri tavoin kuin kansainvälisen kaupan teoria ja arvot on meillä jäsennetty ja arvioitu.
Globalisaatioon on otettu aikalisä. Governance on rikki. YK on voimaton. Maailmankauppajärjestö WTO... Niin, onko joku kuullut WTO:sta mitään pitkään aikaan?
EK:n kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan asiantuntija Timo Vuori on jäsentänyt maailmaa ja arvoketjuja. Markkinoiden suunta on kohti blokkeja. Ja tässä kehityksessä ulkomaakaupasta riippuvalle Suomelle on tarjolla niin riskejä kuin mahdollisuuksia.
Venäjä on omilla toimillaan tulevaisuudessa eristetty, taantuva ja fossiilinen. Sotatoimet naapureissa karkottavat luottamuksen, mikä kuuluu kauppaan ja kaikkeen kanssakäymiseen.
Xi Jinpingin johtama Kiina tavoittelee asemaa maailman johtavana taloutena vuoteen 2049 mennessä, ja voi hyvinkin olla sitä.
Menossa on yhteiskuntajärjestelmien taisto. Uudessa maailmanjärjestyksessä usko Suomen erityissuhteisiin on viimeistään syytä unohtaa.
Kiina ja Yhdysvallat ovat kauppasodassa. Yhdysvalloissa Amerikka ensin, Kiina kuriin -politiikka vaikuttaa myös ex-presidentti Trumpin jälkeen.
Kiina haluaa, että Eurooppa joutuu valitsemaan puolensa. Kiinan osalta varovaisuus on viisautta. Kiina-riippuvuus voi tulla yhtä kalliiksi kuin Suomen elinkeinoelämän Venäjä-riippuvuus.
Kaapeli- ja valvontaverkkoja valmistavan Telesten toimitusjohtajuuden tänä vuonna jättänyt Jukka Rinnevaara arvioi, pilke silmäkulmassa, että hänen 20 vuotta kestäneen toimitusjohtajakautensa parhaita päätöksiä olivat toteutumatta jääneet yrityskaupat – Venäjälle ja Kiinaan. Yhtiö teki markkinaselvityksiä, ja Venäjää pidettiin liian suurena riskinä.
”Nyt voi jo sanoa, että luojan lykky, kun ei menty, eikä muuten menty Kiinaankaan.”
Kiinassa ja Venäjällä yhtiöllä ei olisi ollut sanansijaa siitä mitä ja miten valvotaan ja mitä järjestelmään liitetään.
Yli puolet maailman valvontakameroista toimii Kiinassa. Kasvojen tunnistusteknologia on erittäin sofistikoitua. Kansa on valvonnassa.
Ilman Nokiaa, Ciscoa ja muita läntisiä teknologiatoimittajia kommunistinen Kiina ei olisi myös valvova silmä.
Hankintaa ja laadunvalvontaa turkulainen Telestekin Kiinassa on harjoittanut. Ilman talouden ja tavarataivaan jättiläistä ei tulla jatkossa toimeen.
”Kiina tulee, halusimme sitä tai emme, ja investointeja tarvitsemme. Rehellisten kauppamiesten tai Uhtuan Shemeikankin kanssa voi tehdä kauppoja, mutta kotiläksyt kuntoon”, muistuttaa Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen silkkitieinvestointeja käsittelevässä Nousukäyrällä-blogissaan.
Pekingin lanseeraaman niin sanotun silkkitiehankkeen ”One Belt, One Road Initiative (BRI)” kohdalla kaikki on mahdollista. Nojonen kirjoittaa kokemansa ja näkemänsä perusteella, että kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä se näyttää.
”Sen kanssa meidän on opittava elämään.”
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
