Hoitamattomat risukot ankaralle verolle
Metsänkin kauneus on katsojan silmässä. Puhtaaksi parturoidut aukot säästöpuineen voivat olla torsonnäköisiä.
Ajelin tässä kuun alussa pitkin Suomea ja näin tienvarsien maisemia. Siitä tuli mieleeni ekologia ja energia.
Ekologiaa on puunkasvun edistäminen kestävin keinoin. Se tarkoittaa harventamalla hakkaamista. Silloin metsästä lähtee tasaisin välein tuottoa omistajalle ja teollisuudelle.
Täysin uudistettavia aloja on harvassa. Niiden käsittely on tehtävä kaistahakkuilla.
Energian tuotantoon sopivat puuvarat lahoavat hoitamattomissa risukoissa. Niitä näkyy läpi Suomen maanteitä pitkin kulkiessa.
Hallitus tehtailee lakeja ja asetuksia päivittäin. Perustuslakikin on helisemässä siinä tulvassa.
Jos hallitus olisi kyvykäs tekemään kauaskantoisia ratkaisuja, niin se kehittäsi lakeja niin, että hoitamattomista risukoista omistaja joutuisi maksamaan veroa enemmän kuin sen kunnostamiseen menisi varoja. Tästä syntyisi työtä ja raaka-ainetta ekologisesti.
Eettisyyden voisi päätellä vähäpäästöisestä polttoaineesta ja siistinnäköisistä metsiköistä.
Lisäksi raivaamalla kaikki maanteiden varsien risukot hakevoimaloiden raaka-aineeksi saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Helposti kaupunkien lämpölaitoksiin kuljetettava hakeaines ja tien varret valoisiksi sekä maiseman että liikenneturvallisuuden kannalta.
Tämä on niin yleishyödyllinen, ekonominen, ekologinen ja eettinen tapaus, että luulisi valtiovallan tarttuvan tilaisuuteen.
Eelis Pulkkinen
Raanujärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
