Fasaani on suomalaiselle outo lintu ja sen metsästys lähes vitsi – matkailu avartaa
Skotlannissa fasaanijahdista on muotoutunut tarkkoja muotosääntöjä noudattava rituaali, jonka rinnalla paavin jouluyön messu Vatikaanissa on improvisoitua räpellystä.”Prkl, mikä otus tämä on?!” Setämies Jorma roikotti koreaa mutta hyvin kuollutta kanalintua jaloista ilmestyessään jahtikämpän pihapiiriin.
Keväällä isä ja sotakaveri Hannes olivat ostaneet parvellisen fasaaneja kokeillakseen niiden kasvatusta kuusamolaisessa korpimaisemassa. Silloin se tuntui hyvältä idealta.
Pedot ja Koillismaan kylmät kelit verottivat katraksen lähes olemattomiin jo ennen metsästyskautta, vaikka niitä yritettiin ruokkia heinälatoon toimitetuilla vilja-annoksilla.
Kun kaikesta tästä tietämätön setämies kierteli syksyllä kämpän takamaastossa riekkoja etsien, viimeinen fasaaneista pyrähti hollille. Ampujan refleksi oli nopeampi kuin lajitunnistus. Lintu putosi kenttään, johon mies oli jo ehtinyt hämmästyksestä pyllähtää.
Fasaani on täkäläisen jahtimetsän outo lintu ja sen metsästys suomalaiselle lähes vitsi. ”Ulkomailla ne ampuu niitä sadoittain kasaan. Se mitään metsästystä ole, vaan teurastusta”, nyrpistellään hirviporukoiden makkaratulilla, kun päivän mittaan ei ole tullut paukun vahinkoa.
Matkailu avartaa tässäkin tapauksessa. Skotlannissa fasaanijahdista on muotoutunut tarkkoja muotosääntöjä noudattava rituaali, jonka rinnalla paavin jouluyön messu Vatikaanissa on improvisoitua räpellystä.
Passipaikan numero on kaiverrettu tinaisen sherrykupin pohjaan. Se kumotaan aluksi, ja sitten tweed-pukuiset metsästäjät lähtevät jahtiin hobitinnäköisen loaderin opastamina.
Koirat ja lepattavia lippuja heiluttavat ajomiehet karkottavat fasaanit puistomaisista metsiköistä kohti passilinjaa. Niitä tulee sankasti kuin pommikonelaivueita, ja ne ovatkin yllättävän nopeita. Keltanokka ampuu nolosti ohi. ”Oh, sir, they are soooo fast”, loader lohduttelee ja tuikkaa uudet patruunat vieraan haulikkoon.
Kun jyvä alkaa löytyä, loader taputtaa kannustavasti olkapäälle: ”Good shot, sir!”
Päivän päätteeksi kokoonnutaan jahti-illalliselle ruokasaliin, jonka seiniltä tarkkailee 14 sukupolvea McDougaleita. Näillä nummilla on jahdattu fasaaneja Robin Hoodin ajoista lähtien.
Saalissaldoksi tulee helposti satoja lintuja. Mitään ei mene haaskuuseen, sillä kaikki kärrätään Lontoon ravintoloihin lordien, sheikkien ja suomalaisturistien lautasille.
Pornaisten fasaanijahti on suomalaisen kanalintujahdin ja skotlantilaisen fasaaninmetsästysrituaalin hieno hybridi. Tweediä saattaa vähän vilahtaa, mutta saaliin määrä jää järjellisiin lukuihin.
Ja fasaaniin on kaikkialla yhtä vaikea osua.
Otsikkoa päivitetty 11.2.2020 kello 11.12.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat

