Kotivara on edelleen ajankohtainen

Vuonna 1971 Suomen Väestön­suojelujärjestö (nykyinen Suomen Pelastusalan Keskus­järjestö SPEK) julkaisi kuluttajille suunnatun Miksi kotivara? -esitteen. Silloin kotivaran tärkeyden taustalla oli radio­aktiivisen laskeuman uhka ja säteilysuojaan liittyvät kysymykset. Vaikka aikaa on kulunut 50 vuotta ja uhat ovat muuttuneet, kotivara on edelleen ajankohtainen ja suositeltu varautumisen keino.

Kun Miksi kotivara? -esite julkaistiin, lähtökohtana oli varautua ulkopuoliseen kriisin, joka vaikeuttaisi elintarvikkeiden ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden tuontia. Ihmisiä kannustettiin huoleh­timaan, että kotivara olisi kunnossa erityisesti tuontituotteiden, kuten säilyke­hedelmien, sokerin, suolan, kahvin ja mausteiden osalta. Esitteessä viitattiin väestönsuojaan suojautumisen edellyttämään varautumistarpeeseen sekä evakuointitilanteeseen, mutta tuotiin esille kotivaran merkitys myös yllätysvieraiden varalta.

Ohjeen mukainen ”koti­varastointi” tarkoitti, että kotitalouksien tulisi hankkia tuontituotteiden lisäksi normaalia enemmän tärkeimpiä säilyviä elintarvikkeita, kuten viljavalmisteita, liha- ja kalasäilykkeitä, makaronia ja muita kuivavalmisteita. Niistä annettiin määrällinen suositus kahden viikon kulutukseen.

Kotitalouksien varautumiseen liittyvää neuvontaa ovat 1970-luvulta lähtien antaneet myös useat kotitalousalan ja maanpuolustuksen järjestöt paikallisyhdistyksineen. Neuvontatyössä ovat olleet mukana osittain samat tahot, jotka opastivat kotitalouksia ruokahuoltoon liittyvissä kysymyksissä jo sotien aikana.

Varautumisessa on ollut lähtökohtana, että pystyäkseen toimimaan normaalista poikkea­vissa oloissa, koti­talouksissa tulisi olla hyvin säilyviä ja helposti käytettäviä elintarvikkeita. Kotivara tulee siis osata mieltää osaksi normaalia toimintaa, eikä esimerkiksi laatikolliseksi varastossa olevaa ruokaa.

Aluksi kotivara miellettiin pelkästään elintarvikkeiksi, mutta vuosien varrella kotivaran on tulkittu sisältävän myös muita välttämättömyystarvikkeita kuten lääkkeitä, ensiaputarvikkeita, paristoilla toimivaa radiota ja taskulamppua.

Lisäksi varautumissuosituksen kesto on vaihdellut. Aluksi suositus oli kaksi viikkoa, sitten viikko ja nykyisin 72 tuntia eli kolme vuorokautta. Aikarajaus pohjautuu sekä kansainvälisiin malleihin että kotimaisiin riskiarvioihin – mahdollisesta kantaverkon kaatumisesta aiheutuva pitkittynyt sähkö­katko saataisiin arvioiden mukaan korjattua kolmessa vuorokaudessa.

Vuodesta 2017 SPEK on koordinoinut kotitalouksien omatoimisen varautumisen konseptia, jossa elintarvikkeista ja juomavedestä koostuva kotivara on yhtenä osa-alueena. Koska parhainkaan julkinen palvelu ei kykene kriisitilanteissa välittömästi vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, koti­talouksilla tulisi olla valmiudet pärjätä 72 tuntia ilman viranomaisten apua. 72 tuntia on järjestöjen ja viranomaisten yleisesti tunnistama aikakehys, jossa omatoiminen varautuminen helpottaa suuresti viranomaisten auttamispainetta.

72 tuntia -konsepti on suunnattu etenkin nuorille kaupunkilaisille, sillä heillä tiedetään olevan vähiten kokemusta häiriötilanteisiin varautumisesta. Myös niissä kotitalouksissa, joissa arjen hallinta koetaan pulmalliseksi, varautuminen pahan päivän varalle saattaa jäädä huomiotta.

Kolmen vuorokauden varautumissuosituksessa kotivaran lähtökohtana on riittävä ruoan ja juoman turvaaminen. Elintarvikkeiden valinnassa korostetaan omien ruoka­tottumusten huomioimisen lisäksi hyvin säilyviä ja sellaisenaan syötäviä ruoka- aineita eli ruokaa, jota pystyy valmistamaan ilman sähköä.

SPEK toteuttaa kolmen vuoden välein kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan suomalaisten suhtautumista varautumiseen. Tutkimus toteutettiin tänä vuonna ja koronapandemian vaikutukset näkyvät tuloksissa selvästi. Kansalaisten riski­tietoisuus on kasvanut ja häiriötilanteisiin varautuminen on tullut tutummaksi käsitteeksi.

Tuhannesta vastaajasta lähes kolmannes arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon.

Todennäköisimmät häiriö­tilanteet, joihin jokaisen kotitalouden tulisi varautua, liittyvät sähkön tai veden jakeluun. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhdeksän prosenttia suomalaisista arvioi, että pärjäisi vain alle vuorokauden, jos ruokakauppaan ei yllättäen pääsisikään.

Sähkökatkon ja veden­jakeluhäiriön lisäksi yllättävä tilanne voi olla esimerkiksi sairastuminen, tapaturma, lakko, liikenneyhteyksiä katkonut myrsky tai vaikka häiriö maksujärjestelmissä.

Kotivara on edelleen ajankohtainen tapa varautua häiriötilanteisiin.

Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon.