Järki käteen metsätilojen sukupolvenvaihdoksen mallissa

Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä puolusti vahvasti valtio­varainministeriön esitystä metsälahjavähennykseksi (MT 5.8.). Väkevän argumentti oli, että esitetty malli kasvattaa metsätilojen kokoa ja toimii näin sekä yhteiskunnan että metsäelinkeinon näkö­kulmasta optimaalisesti.

Sen lisäksi, että suomalaiset metsätilat ovat pieniä, metsäomistajien keski-ikä on korkea ja eläkeläisten osuus metsäomistajista on liki puolet. Hallitusohjelman mukaan metsäpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tulee edistää sukupolvenvaihdoksia, lisätä metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeuttaa perikuntien elinkaarta.

Väkevä antaa kuvan, että tilakoon pieneneminen jatkuu edelleen. Asia ei ole ihan näin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana metsätilojen rakenne­kehitys on merkittävästi muuttunut. Pieneten tilojen määrä on edelleen kasvanut, mutta myös suurten tilojen määrä on kääntynyt selkeään kasvuun.

Kiitos tästä kuluu toimivalle metsävähennysjärjestelmälle. Huomattava on myös se, että tutkimustiedon mukaan tilakoko ei selitä metsätalouden kannattavuutta tai puunmyynti­aktiivisuutta, itse asiassa päinvastoin.

Valtiovarainministeriön esityksen mukainen 40 000 euron tuottoarvon raja merkitsisi sitä, että ainoastaan 18 prosenttia puhtaista metsätiloista pääsisi huojennuksen piiriin. Kun huojennus kohdentuu nimenomaan kynnysarvon ylittävään osaan, valtaosalla myös mukaan pääsevistä tiloista sillä ei olisi käytännössä mitään vaikutusta. Vielä kaksi kertaa keski­kokoista suuremmilla metsätiloilla huojennus olisi varsin marginaalinen.

Esitetyllä mallilla ei olisi mitään vaikutusta pienten ja keskikokoisten metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin, eikä näin ollen myöskään niiden pirstoutumisen estämiseen. Itse asiassa korkea kynnysarvo ja alhainen huojennus suku­polvenvaihdoksessa saattaisi jopa kiihdyttää tilojen jaka­mista.

MTK:n näkemyksen mukaan spv-mallin tulee olla mahdollisimman kattava, mikäli todella haluamme edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Jos huojennuksen piiriin pääsee ainoastaan muutama prosentti suomalaisista metsän­omistajista, sillä ei ole sen enempää positiivisia yksityistaloudellisia kuin kansan­taloudellisiakaan vaikutuksia.

Lisäksi esitetyn mallin kertoimia tulee muuttaa niin, että todellinen huojennus on selvästi esitettyä suurempi. Nykyisillä pääomatulon vero­asteilla raja-arvon yli menevään osaan kohdistuvasta lahja­verosta hyvitettäisiin enimmillään – kun kyseinen lahjaveron osa on vähintään 150 000 euroa – runsaat 74 prosenttia.

Tällaisia tiloja ei Suomessa ole montaa. Normaaleilla suurillakin metsätiloilla huojennus jäisi muutamaan kymmeneen prosenttiin maksetusta lahjaverosta.

Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi tarvitsemme kattavan, kannustavan ja yksikertaisen spv-järjestelmän, aivan kuten muussakin elinkeinotoiminnassa.

Metsätilojen rakenne­kehityksen edistämiseksi MTK esittää metsävähennyksen nostamista 60 prosentista 80 prosenttiin, hallitusohjelman mukaisesti.

Nykyinen metsävähennys ei ole vaikuttanut metsän­omistajien keski-ikään laskevasti, mutta sillä on ollut ratkaiseva vaikutus metsä­tilojen rakenne­kehitykseen.

MTK:n mallin taloudelliset vaikutukset pysyvät hyvin hallitus­ohjelman budjettiraamissa. Ja mikäli puun kysyntä tulevaisuudessa kasvaa, puukaupan kasvu puolestaan lisää tuloverokertymää, välillistä vero­kertymää sekä vientituloja.