Apteekkiuudistuksella on laaja tuki

Apteekit uhkaavat jäädä terveyspalveluiden muutoksessa jälkijunaan. Apteekkisääntely on pysynyt muuttumattomana jo yli 30 vuotta. Uudet digitaaliset työkalut ja asiakkaan aseman korostuminen muuttavat terveyspalveluiden toteuttamista.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen (MT 19.11) maalaa uhkakuvia muuttuvasta lääkejakelusta tavalla, joka pelottelee lääkkeenkäyttäjiä, sen sijaan että nähtäisiin uudistamisen hyödyt asiakkaalle. Maaseudun asukkailla on pitkä kokemus ja luottamus kauppojen palvelutasoon ja vastuullisuuteen tuoteturvallisuudessa.

Lääkejakeluselvityksessämme (Hyssälä-Pelkonen-Kärkkäinen-Ruskoaho 2018) osoitamme, että nykyistä joustavampi tapa järjestää apteekkipalveluita parantaa maaseudun lääkejakelua. Palvelu voidaan toteuttaa nykyistä asiakaslähtöisemmin, helpommin ja nopeammin. Ammatillisuudesta, neuvonnasta, turvallisuudesta ja saatavuudesta ei tarvitse tinkiä.

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kokeilussa on erityisesti maaseudulla asuvan vanhus­väestön tarpeita ajateltu. Joustava ja monipuolinen jakeluprosessi turvaa asiakkaan aseman.

Kokeilussa ovat mukana lähikauppa, kioski, ruoka­jakelu, posti, liikkuva apteekki, apteekki­lähetti, digitaaliset palvelut. Yhteistyö terveyspalveluiden ja apteekkipalveluiden välillä on tärkeää. Diagnoosin teko kuluu aina lääkärille ja hammaslääkärille, ei apteekille.

Itsehoitolääkkeiden hintojen laskun kohdalla kirjoittaja viittaa Fimean selvitykseen. Selvityksen pohjalta ei voi kuitenkaan tehdä liioin johto­päätöksiä.

Jo raportin alkutekstissä todetaan: ”Lääkkeiden saatavuuden, lääkkeiden hintojen alentumisen ja toiminnan tehostumisen osalta tutkimustietoa on vähän ja se on hyvin hajanaista.” Lisäksi raportissa muistutetaan, että Euroopassa itsehoitolääkkeiden myyntipaikkojen lisäämisen ja sääntelyn purkamisen yhteydessä on usein toteutettu monia erilaisia muutoksia yhtäaikaisesti. Tällöin muutosten vaikutuksia ja kausaalisuhteita on hyvin haasteellista arvioida ja seurata.

Kaikissa muissa Pohjoismaissa apteekkitoiminnot on uudistettu ja itsehoitolääkkeitä siirretty apteekkien ulkopuoliseen jakeluun jo 2000-luvun alkupuolella. Norjan ja Ruotsin apteekkiuudistukset ovat parantaneet palveluiden saatavuutta, eikä harvaanasutuilta alueilta ole palvelu vähentynyt vaan se on vähintäänkin aikaisemmalla tasolla.

Apteekkien proviisoriomisteisuudelle ei ole Suomessa enää perusteita. Farmaseuttinen lääkeneuvonta, lääketurvallisuus, ammatillisuus ovat säädöksien ydintä. Paineet urakehitykseen ja johtotehtäviin pääsyyn, ovat alalla kasvaneet.

Tärkeintä uudistuksessa on lähteä liikkeelle lääkkeitä käyttävien ihmisten ja yhteiskunnan tarpeista, ei apteekkarien eduista. Pelottelun sijaan, ala tarvitsee nyt voimakasta kehittämistä. Uudistusten ja aidon kilpailun tuomat dynaamiset vaikutukset heijastuvat varmasti maaseudulle palveluina, jotka turvaavat asumista kaikissa osissa maata, turvallisesti ja terveellisesti.