Antibiooteilla halpuutettu ruoka uhka terveydelle

Helsingin yliopiston nettisivuilla on artikkeli ”Antibioottien maailmanloppu vai vallankumous”. Se käsittelee antibioottien käyttöä ja erityisesti niiden holtittoman käytön seurauksena pahenevaa antibioottiresistenssiä. Resistenssi tarkoittaa, että bakteerit muuttuvat antibiooteille vastustuskykyisiksi.

Artikkelin mukaan antibioottien leväperäinen käyttö näkyy muun muassa niiden myyntinä kaduilla Intiassa ja eläinten ruokinnassa ympäri maailmaa. Kun ihmisille tärkeät antibiootit eivät enää pure niin sanottuihin super­bakteereihin, olemme pahemmassa kuin pulassa.

Artikkelissa eläinlääke­tieteen tohtori Annamari Heikinheimo toteaa, että penisilliinin teho on monissa paikoin jo menetetty ja, että sama uhkaa käydä monille muille lääkkeille.

Myös useissa EU-maissa tuotantoeläinten massa­lääkitys on edelleen arkipäivää. Tilastojen mukaan jopa 90 prosenttia eläinlääkintään käytetyistä antibiooteista EU:n alueella on massalääkitykseen soveltuvia ja niitä myös käytetään siihen.

On arvioitu, että antibioottien ja muiden lääkkeiden resistenssin aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat pelkästään EU:n alueella noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Suomi onkin tehnyt neljän muun EU-maan kanssa esityksen, että antibioottien käyttöä eläinten lääkinnässä rajoitettaisiin merkittävästi.

Helsingin yliopiston artikkelin mukaan ei ole tiedossa, kuinka paljon antibiootti­resistenssiä Suomeen tulee tuontielintarvikkeiden mukana.

Tämä johtuu siitä, että suuri osa ulkomaisten raaka-aineiden ja valmisteiden valvonnasta tehdään Suomen ulkopuolella. Myös lemmikit ovat merkittävä ongelman levittäjä.

Edelleen artikkelissa todetaan, että Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten tuotantoa voidaan harjoittaa hyvin vähäisellä ja tarpeen mukaisella lääkinnällä: Kyse on yksinkertaisista perusasioista – terveistä eläimistä, tarpeeksi väljistä eläinyksiköistä ja hyvästä tuotantohygieniasta. Suomessa myös suositaan yksilö­lääkintää massa­lääkityksen sijaan. Antibioottiresistenssin lisäksi Suomessa esiintyy vain marginaalisesti esimerkiksi salmonellaa.

Eläinlääketieteen tohtori ja tarttuvien eläintautien erikois­eläinlääkäri Merja Rantala toteaa artikkelin lopussa, että taistelu antibioottiresistenssiä vastaan törmää resurssipulaan. Tämän korjaamiseksi tarvitaan Rantalan mukaan poliittista tahtoa kohdistamalla varoja tutkimukseen ja uusiin hoitomuotoihin sekä tuottajien tukemista infektioiden ehkäisyssä ja terveyden­huolto-ohjelmien toteuttamisessa.

Maailman suurimmat antibiootti­markkinat ovat maataloudessa. Suomessa antibioottien käyttö eläinten rehuissa lopetettiin vuonna 1996.

Muualla maailmassa meno on jatkunut sen sijaan villinä ja antibiootteja on käytetty rutiinin­omaisesti eläinten ruokin­nassa ilman eläin­lääkärin määräystä. Tavoitteena on eläinten kasvun tehostaminen, kun kaupat haluavat markkina­osuuksista kilpaillessaan aina vain halvempaa ja halvempaa.

Suomi on edelläkävijä läpinäkyvyyteen, korkeaan laatuun ja vastuullisuuteen perustuvassa elintarvike­ketjussa. Edellä tohtori Rantalan tuomien toimien lisäksi hän toteaa, että eläinten vähäisen lääkintätarpeen tulee näkyä lihan ja muiden eläinperäisten elin­tarvikkeiden hinnassa.

Tässä kohtaa Suomi on peränpitäjä. Suomalainen maanviljelijä ei saa korvausta tekemästään työstä elintarvike­turvallisuuden hyväksi.

Suomalainen ruokaketju on taantunut halpuuttamisen myötä erikoiseen tilaan. Kauppa keskittyy vain hintaan ja markkinaosuuskilpailuun, laatu ja vastuullisuus on unohdettu.

Elintarviketeollisuus koettaa kehittää uusia ja kilpailukykyisempiä tuotteita, mutta kaupan omat kopiotuotemerkit kuittaavat nämä hyödyt aina vain nopeammin ja nopeammin. Maatalouden osuudeksi jää maksaa lasku tästä kaikesta.

Maataloudelle maksettavaksi jäävä lasku tarkoittaa entisestään heikkenevää kannattavuutta ja lopettavien tilojen kasvavaa määrää.

Halpuuttamisen aiheuttaman laskun elintarvike­turvallisuuden heikkenemisestä maksaa loppupelissä suomalainen kuluttaja.

Monella on kokemusta ulko­maan matkoilta siitä, miten erilaisilla markki­noilla myydään jos jonkinlaista merkkituotteen kopiota edullisesti. Suomessa myydään tämän lisäksi kotimaisia laatutuotteita halpakopion hinnalla ja päällä lukee halpuutettu.