Ydinasiat kannattaisi ratkoa yhdessä
Mahdollisimman laajan, hallitus–oppositiorajan ylittävän yhteisymmärryksen rakentaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkittävissä kysymyksissä on ollut Suomelle voimavara, kirjoittaa keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Yhdysvaltain ilmavoimien ydinaseiden kuljetukseen käyttämiä B-52H-hävittäjiä. Kuvituskuva. Kuva: U.S. Air Force, AP / LEHTIKUVAHallitus on kertonut tuovansa eduskuntaan ydinenergialain muutoksen. Tarkoitus on poistaa lainsäädännöllisiä esteitä Naton puolustuksen täysimääräiselle toteuttamiselle. Käytännössä kyse on Naton ydinasepolitiikasta ja sen suunnittelusta.
Aihe on merkittävä ja epäilemättä herättää monissa suomalaisissa kysymyksiä, huolia, pelkojakin.
On iso harmi, että hallitus valitsi asiassa sen menettelytavan, minkä valitsi. On ollut Suomelle voimavara, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkittävissä kysymyksissä on rakennettu mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä yli hallitus–oppositiorajan ja yli puoluerajojen. Näin tehtiin esimerkiksi silloin, kun teimme päätöksen hakea Naton jäsenyyttä.
Nyt puolueet on asetettu käytännössä ”ota tai jätä” -tilanteeseen. Seurauksena on ollut välittömästi tulehtunut keskustelu, joka ei palvele asiaa.
Hallituksen menettelytapa on ollut heikko. Tämä jakoi eduskunnan kahtia ennen kuin edes esitystä on saatu eduskuntaan.
Jatkossa kannattaisi koettaa paikata se, mikä paikattavissa on. Tämä on etenkin maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon vastuulla. Isänmaan turvallisuus on kuitenkin yhteinen asiamme. Ydinasiat kannattaisi ratkoa yhdessä.
Keskusta ei hamua ydinaseita Suomeen. Entisenä puolustusministerinä arvioisin, että ydinaseiden pysyvä sijoittaminen Suomeen tuskin olisi edes sotilaallisesti viisasta.
Naton ydinasepolitiikan suunnittelun kannalta näyttää kuitenkin olevan perusteita päivittää nykyistä lainsäädäntöämme. Keskustan kansanedustajat perehtyvät asiaan huolella ja käymme hallituksen esityksen läpi pohjamutia myöten.
Vaikka lakihanke lähti huonossa asennossa liikkeelle, voisi olla järkevää yrittää vielä löytää laajempaa kansallista yhteisymmärrystä. Yksi tapa voisi olla toimia samoin kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. Näissä maissa ei ole lainsäädännöllisiä rajoitteita, mutta muilla tavoin on asetettu rajauksia ydinaseille. Suomi olisi näin toimimalla yhteisessä pohjoismaisessa linjassa.
Jos yhteistä tahtoa löytyy, voisimme linjata maamme linjaksi esimerkiksi sen, että emme salli ydinaseiden sijoittamista Suomeen rauhan aikana. Muistakin mahdollisista linjauksista voisi keskustella parlamentaarisesti, yli puoluerajojen, isänmaan etua hakien.
Tällaiset periaatteet olisi mahdollista kirjata ylös esimerkiksi lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä, vaikka niitä ei pykäliin tulisikaan. Muitakin mahdollisia foorumeita tällaiselle linjaamiselle varmasti on.
Nykyisinä maailmanpolitiikan tuulisina aikoina olisi erityisen arvokasta, että isänmaamme turvallisuudesta huolehdittaisiin yhdessä, mahdollisimman yksituumaisina. Sen takia sen eteen kannattaa nähdä vaivaakin, vaikka ratkottavat kysymykset voivat olla vaikeitakin.
Ajattelen niin, että Suomen itsenäisyyden ja vapauden turvaaminen on päättäjiemme tärkein tehtävä.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat










