Toivossa kiinni – muuta meillä ei ole

Jo 1300-luvulla julkaistussa Danten Jumalaisessa näytelmässä on nähtävissä tämä mielenkiintoinen piirre.  Kuva: Pixabay

Kuluva kasvukausi on ollut kustannuskriisin ja sodan takia melko musta. Sota pyyhkii alleen kaiken, ja hyvät asiat unohtuvat.

Tätä kolumnia varten selasin useamman MT:n läpi. Suurimmassa osassa ei ollut ollenkaan positiivisia uutisia. Voiko maailma todella olla niin synkkä, että mitään hyvää ei tapahdu? Enpä usko. Vaikka uutisissa on nykyään lähes pelkästään negatiivisia asioita, se ei ole ainoa todellisuus maailman tilasta.

Ihmismieli on kummallisesti rakennettu. Sitä kiinnostavat negatiiviset uutiset ja tapahtumat ja oma selviäminen vaikeiden aikojen keskellä. Muutos huonompaan on aina uutinen.

Jo 1300-luvulla julkaistussa Danten Jumalaisessa näytelmässä on nähtävissä tämä mielenkiintoinen piirre. Kolmasosa näytelmästä keskittyy helvettiin, toinen kolmasosa kiirastuleen ja vain kolmasosa paratiisiin. Mutta paratiisi ei kiinnosta juuri ketään. Ihminen haluaa lukea pahimmasta mahdollisesta ja maalata piruja seinille.

Mutta onko se todella näin? Toimituksessa seurataan jatkuvasti juttujen lukijamääriä, ja olen yllätyksekseni huomannut, että negatiivisten uutisten lisäksi myös positiiviset ihmiskohtalot kiinnostavat. Vääryyttä kokevat ihmiset kiinnostavat, koska ihmisillä on vahva tahto korjata vääryydet ja tehdä maailmasta parempi.

Uutisten jatkuva seuraaminen on nykyään raskasta, koska uutiskynnyksen ylittäneillä menee usein huonosti.

Vaikka on tärkeää tietää, mitä maailmassa tapahtuu, joskus on pakko jättää uutisten lukeminen vähemmälle ja tehdä jotain sellaista, josta tulee hyvä mieli. Kukaan ei jaksa elää toivottomassa maailmassa, jossa ei tapahdu mitään hyvää. Kenenkään mielenterveydelle ei tee hyvää nähdä ympärillään vain kielteisiä asioita.

Onneksi viime viikkoina on kuitenkin saanut lukea myös hyvistä asioista. Kustannuskriisin keskellä kauhajokinen Katia Isoaho investoi uuteen lihasikalaan (MT 21.6.), varhaisperunasato valmistui lähes täydellisesti (MT 22.6.) ja metsämutsi vie lapsensa luontoon (MT 27.6.).

Harvoin muistetaan sitä, mikä on hyvin. Maailmassa toki on paljon ikävää, mutta jos kielteisen keskellä ei ole toivoa paremmasta, miksi sitten edes yrittäisin?

Jokaisessa päivässä on jotain hyvää. Aurinko nousi tänään, ja voin luottaa siihen, että se nousee huomennakin. Kaupan myyjä hymyilee. Vauvoja syntyy, opiskelupaikkoja ja työpaikkoja löytyy, ja syöpää pystytään parantamaan eilistä paremmin. Tällä hetkellä keväällä kylvetyt kasvustot näyttävät monin paikoin ihan hyvältä, ja viljelijät pääsivät tapaamaan toisiaan Farmarissa monen vuoden koronatauon jälkeen. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailman väestöstä on puolittunut 20 vuoden aikana.

Vaikka Ukrainasta tulee jatkuvasti uutisia, jotka vetävät mieltä matalaksi, kotimaiset viljelijät lyövät hanskat tiskiin, ja Yhdysvalloissa kielletään abortit, mikä on äitien terveydelle katastrofi, toivosta on pidettävä kiinni. Muuta meillä ei ole.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.