Kyläkaupat eivät ole historiaa

Vuosikymmen pari taaksepäin pientäkin kylänraittia elävöitti useampi kyläkauppa. Ajan saatossa kysyntä muuttui epäedulliseksi kyläkaupoille, kun väki maaseudulla väheni ja autoilevat maalla-asujat tekivät ostoksensa taajamien marketeissa. Kun kylältä loppui kauppa, menetettiin myös merkittävää sosiaalista pääomaa.

Kyläkauppojen vähenemiskehitys on mahdollista pysäyttää. Ministeri Lepän johdolla valmisteltu Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeen tukihaku avattiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2019. Tukea haettiin paljon ja tarve sille oli ilmeinen. Kyläkauppatuki on nimensä mukaisesti tukea maaseutualueiden kyläkaupoille, joiden palvelutarjontaa halutaan tukea ja monipuolistaa.

Nyt lausuntokierrokselle lähetettävällä asetuksella halutaan laajentaa kyläkauppatuki koskemaan useampia kyläkauppoja, ja siksi tuen määrärahat on myös tuplattu kahteen miljoonaan euroon. Aluerajaus on laajennettu harvaan asutusta maaseudusta koskemaan kaikkia maaseutualueita. Jatkossa tukialue kattaa myös ydinmaaseudun, kaupungin läheisen maaseudun ja maaseudun paikalliskeskukset.

Jotta täyttäisi tuen saamisen kriteerit, kaupan täytyy olla auki ympärivuotisesti. Sen päivittäistavaramyynnin on oltava vähemmän kuin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavaan päivittäistavarakauppaan täytyy olla matkaa vähintään 7,5 kilometriä, tai kaupan täytyy olla muuten vaikeasti saavutettavissa. Päivittäistavaravalikoimaan tulee kuulua vähintään 500 tuotetta, eikä kauppa saa olla EU:n valtiotukisääntöjen mukainen vaikeuksissa oleva yritys. Päivittäistavarakauppapalvelun lisäksi on tarjottava joko postipalvelua, käteisnostopalvelua, apteekkipalvelua tai polttoainejakelupalvelua.

Kyläkauppatuki on johdonmukainen osa keskustan vahvasti edistämää maaseutualueiden elinvoimapolitiikkaa. Kyläkaupat tukevat monipaikkaista elämää, tuottavat yrityksille tärkeitä palveluja ja edistävät osaltaan järkevää ilmastopolitiikkaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi.