Yhteiskunnalliset yritykset – teille on nyt kysyntää

Yhteiskunnallisille yrityksille on nyt kysyntää kuntapalveluiden tuottajina, sillä niitä kaipaavat palveluntuottajiksi niin kunnat kuin kuluttajatkin. Viimeistään nyt on aika kaivaa Yhteiskunnallinen yritys -merkki esille, kenellä sellainen on, ja nostaa se ylpeästi näkyville.

Viime aikoina on ollut useita uutisointeja, jotka tukevat yhteiskunnallisten yritysten olemassaoloa. Esimerkiksi Yle-uutisten (1.3.) mukaan Helsinki haluaa sote-firmojen veronkierron kuriin ja haluaa ostaa vammaisten asumispalveluita vain yrityksiltä, jotka maksavat verojaan Suomeen eivätkä ulkomaille.

Helsingin kaupunki peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä yrityksiltä ja pyrkii toimimaan vain sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka reilusti ja avoimesti maksavat veronsa Suomeen eivätkä harjoita verokiertoa.

Mutkia matkaan tuo kuitenkin nykylainsäädäntö, joka ei salli ehdoksi veronmaksamista Suomeen.

Voisiko kriteerinä, tai edes reippaasti pisteitä tuovana tekijänä, sen sijaan olla yrityksen yhteiskunnallinen missio, joka on helposti todennettavissa Yhteiskunnallinen yritys -merkillä?

Yhteiskunnallinen yritys -merkki voidaan asiantuntijoista muodostuvan merkkitoimikunnan päätöksestä myöntää suomalaiselle yritykselle, joka harjoittaa vastuullista liiketoimintaa ja haluaa viestiä läpinäkyvästi siitä, että yritys ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia ja toimii kestävän hyvinvoinnin rakentajana.

Nämä yritykset paitsi maksavat veronsa Suomeen, myös jakavat voittonsa yhteiseen hyvään. Silti yritys voi toimia kannattavasti ja tavoitella voimakasta kasvua.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Psykoterapiakeskus Vastaamo, jonka yhteiskunnallinen missio on kiihdyttänyt sen yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista yhtiöistä. Vastaamo on Yhteiskunnallinen yritys, joka pyrkii parantamaan psykoterapian saatavuutta ja madaltamaan mielenterveyspalveluiden käyttökynnystä.

Yhteiskunnallisia yrityksiä tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Epäkohdat kilpailuttamisessa ja puolustuskyvyttömien ihmisten heikko asema tehokkuuden ja säästöjen ajojahdissa eivät ole jääneet huomaamatta myöskään kuluttajilta ja yksityisiltä henkilöiltä.

Kuntien kilpailutuksen kylmässä maailmassa tarvitaan enemmän inhimillisyyttä ja vastuullisuutta. Vastuullisuus ja yhteiskunnallisuus ovat trendeinäkin nyt vahvassa nousussa.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan peräti 88 prosenttia suomalaisista arvostaa yrityksiä, jotka tekevät liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää. Lisäksi suomalaisista yli 60 prosenttia kertoo pyrkivänsä valinnoissaan eettisyyteen mahdollisimman usein.

Tässä olisi nyt Yhteiskunnallisille yrityksille näytön paikka.

Yhteiskunnalliset yritykset vastaavat suoraan suomalaisten kysyntään, sillä ne kantavat yhteiskunnallista vastuuta, toimivat avoimesti ja pystyvät osoittamaan liiketoimintansa vaikutukset. Näiden yritysten toiminnan päätavoite on muussa kuin säästön ja tehokkuuden tavoittelussa, joka tulee monesti kalliimmaksi niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta.

Yhteiskunnallisen yrityksen päämääränä voi olla esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen, pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työllistämien, nuorten tai vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen, erityisryhmien kuntouttaminen tai kierrätystoiminta. Yhteiskunnalliset yritykset huolehtivat lisäksi ihmisten hyvinvoinnista asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja uudenlaisia toimintamalleja hyödyntäen.

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää siten perinteisen voittoa tavoittelevien yritysten ja vaikuttavuutta tavoittelevien järjestöjen toimintatavat. Kun valittavien palveluntarjoajien joukossa on yhteiskunnallisia yrityksiä, kuluttaja saa aidon mahdollisuuden valita palveluntuottajan, jonka arvot perustuvat hyvän tekemiselle ja jakamiselle.

Tällainen valinta palautuu niin maakunnille kuin koko yhteiskunnalle hyvinvointina, tyytyväisyytenä ja sitä kautta myös kustannussäästönä. Suomestakin löytyy yhteiskunnallisia, arvopohjaisia yrityksiä, joiden tehtävä on tuottaa palveluita kohderyhmälleen, eikä maksaa mahdollisimman suuria osinkoja omistajilleen.

Suomalaisen Työn Liiton hallinnoima Yhteiskunnallinen yritys -merkki on myönnetty tähän mennessä jo 187 yritykselle, säätiölle tai yhdistykselle. Se on paljon vasta seitsemänvuotiaalle merkille, jonka haltijat pyörittävät reilun neljän miljardin euron liiketoimintaa yli 16 000 työntekijän voimin.

Yhteiskunnalliset yritykset tekevät liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää. Miksi siitä ei tehtäisi sekä kilpailuetua että kilpailutusetua?