Kestävä kehitys avain terveempään Itämereen

Kesä 2011 on lopuillaan, ja niin myös miljoonien lomanviettäjien uintikausi Itämeren rannoilla ja saaristoissa. Monet heistä ovat seuranneet tarkkaan sääennusteita, joihin nykyään sisältyy myös sinilevävaroituksia. Niitä ei tänä vuonna onneksi ollut kovin montaa, sillä helteiset ja tyynet korkeapainejaksot jäivät lyhyiksi. Tilannetta on parantanut myös Itämereen päätyvien kasviravinteiden

määrän pieneneminen.

Itämeren suojelukomission (HELCOM) mukaan Itämeren valuma-alueen fosforikuormitus

on vähentynyt 45 prosenttia vuosien 1990 ja 2006 välillä ja on nyt noin 25 000 tonnia vuodessa. Vastaavasti typpikuormitus on vähentynyt noin 35 prosenttia ja on nyt noin 625 000 tonnia vuodessa.

Tämä tarkoittaa, että Itämereen päätyvien ravinteiden määrä on nykyisin samansuuruinen kuin 1960-luvulla.

Samaan aikaan Itämeren kalakanta on kärsinyt liikakalastuksesta. Vähentyneiden ravinteiden ekologiset vaikutukset eivät siten ole selkeitä. Kun Itämeren tietyt turskakannat ovat nyt kuitenkin alkaneet elpyä, nähtävissä on merkkejä siitä, että liikalannoituksesta aiheutuneet paikalliset ongelmat voivat korjaantua nopeastikin.

Pohjoismaiden kaikkien maanviljelijäorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet NBC:n (Nordiska Bondeorganisationers Centralråd) kutsusta Tukholman lähistölle konferenssiin, jossa käsitellään pohjoismaisen maanviljelyksen

tulevaisuuden näkymiä.

Konferenssin asialistalla ovat muun muassa resurssien

tehokas hyödyntäminen ja erilaiset ympäristöasiat, kuten Itämeren kysymys.

Maatalouden merkitys on suuri Itämereen päätyvän ravinnekuorman vähentämisessä, aivan samoin kuin kalastuksen merkitys on suuri ravinteiden kierron parantamisessa Itämeren ravintoketjussa. Monet alueen maatalousorganisaatioista ovat aktiivisesti mukana Baltic Deal- ja Baltic Manure -projekteissa, jotka edistävät EU:n Itämeri-

strategian toteuttamista.

Baltic Deal -projektiin on koottu useita eri neuvontaorganisaatioita Itämeren alueelta.

Projektissa pyritään lisäämään

maatalousneuvojien ja maanviljelijöiden tietämystä maataloutta koskevista ympäristötoimenpiteistä. Tavoitteena on vähentää ravinteiden valumista

tiloilta mutta varmistaa

samalla, että tuotannon taso ja kilpailukyky säilyvät vahvoina. Puolalla on keskeinen asema, ja sen vastuulla on kehittää mallitilaverkosto, joka koostuu yli 100 eri puolilla Itämerta sijaitsevasta maatilasta.

Baltic Manure -projektissa paneudutaan ongelmiin, jotka kesän aikana ovat tulleet esiin Folke Rydénin dokumenttielokuvassa ”Vårt grisiga hav” (Pilattu Itämeri). Filmissä esiteltiin Itämeren itäosan suuria tiloja, joissa lanta nähdään pelkkänä jäteongelmana, ja sitä varastoidaan välinpitämättömästi, mikä aiheuttaa suuren ravinnehuuhtouman. Projektissa pyritään löytämään ohjauskeinoja ja menetelmiä, joilla lannasta saa-

taisiin jäteongelman ja liikalannoituslähteen sijaan tilaa hyödyttävä taloudellinen resurssi.

Projektin tavoitteena on hyödyntää ravinteita ekologisesti kestävällä ja taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tämä koskee myös lantaa. Tuloksena on tehokkuuden paraneminen ja kuormituksen pieneneminen.

Olemme vakuuttuneita, että kaikki Itämeren ympärysmaat kehittävät edelleen ympäristötoimintaansa ja vähentävät ravinnepäästöjään. Kestävä kehitys on avain terveempään Itämereen. Toiminnan on kuitenkin tapahduttava siten, että se on taloudellisesti houkuttelevaa yksittäisille maanviljelijöille. Näin päästään kestävään kehitykseen pitkällä aikavälillä.