Metsäradion syke pysyy metsässä
Raino Hurme on työskennellyt Metsäradiossa vuodesta 1985. Ohjelmaa on tehty jo vuodesta 1945 lähtien.Metsäradion kohdeyleisö on muuttunut aiempaa kaupunkilaisemmaksi. Toimittaja menee silti edelleen metsään, kertoo Raino Hurme.
TEKSTI: Tuula Lehtonen KUVA: Jaana Kankaanpää
Hyvä valmistelu kaikkien etu
Metsäradio on ollut vuodesta toiseen suosittu ohjelma Ylen Radio Suomella.
”Yritän heijastaa ohjelmassa metsää eri kantilta”, kertoo Raino Hurme. Hän on yksi ohjelman toimittajista.
”Peilataan tämän hetken juttuja ja lisäksi nostalgiaa”, hän jatkaa. Yleensä ohjelmassa on suorassa lähetyksessä henkilöhaastattelu ja pari alueellista juttua.
Kaupunkilaisille ja naisille
”Suora lähetys on aina mukava. Voi sattua mitä vain”, toimittaja kuvailee lähetyksiä, mutta toteaa että mitään katastrofeja harvemmin sattuu.
Hurmeen motto voisikin olla ”kun valmistelee hyvin, menee hyvin”. Hän kertoo, että pyrkii sopimaan haastattelut mahdollisimman aikaisin. Kunkin jakson teko aloitetaan noin kolme viikkoa etukäteen. Ensin selvitetään, ketä haastatellaan.
”Vaaditaan onnea, kärsivällisyyttä ja muutama puhelinsoitto, ennen kuin selviää, kuka lähetykseen tulee.”
Vieraan valintaan vaikuttavat vuodenaika ja ajankohtaiset puheenaiheet.
”Sitten selvitetään haastateltavan taustaa”, Hurme kertoo. Hyvä valmistelu auttaa paitsi toimittajaa, myös haastateltavaa.
”Suorassa lähetyksessä ihmisen pitää voida vapautua.”
Maaseudun ääntä tarvitaan
Hurme on tehnyt radiossa töitä jo 30 vuotta. Metsäradiossa hän aloitti vuonna 1985.
”Aloitin työt kahden tunnin varoitusajalla.” Ensimmäinen lähetys sujui, ja mies viihtyy eetterissä edelleen.
Ohjelma on toki muuttunut alkuajoista. Ennen ohjelma oli työmarkkinapainotteista, nyt se on vihreämpää, Hurme kertoo.
”Siksi, että kuuntelijoista aiempaa useammat ovat naisia ja metsää omistavia kaupunkilaisia. He kuuntelevat ohjelmaa eri tavalla. Ohjelman syke on silti vielä metsässä!”
Hurmeen uran aikana tekniikkakin on kokenut mullistuksia. Ennen nauhuri saattoi painaa enemmän kuin moottorisaha, nykyään mikrofoni on nauhuria suurempi.
”Mutta vaikka kentällä tekniikka muuttuu, suorassa lähetyksessä asiat ovat kuin ennen. Punainen valo syttyy, sitten ollaan ilmassa”, Hurme nauraa.
Metsäradio koki muutoksia viimeksi vuonna 2002. ”Kuulijoihin vaikutti ehkä eniten uusi ohjelma-aika. Nykyään tarjonta on niin valtavaa, että ohjelmia on vaikea löytää.”
Kilpailu kanavista on kovaa etenkin pääkaupunkiseudulla. ”Täällä on 15–20 kanavaa. Yle kyllä pärjää kaupungissa, mutta maakunnissa sen tärkeys korostuu”, toimittaja kertoo.
Vaikka maakunnat ovat tärkeä kohderyhmä Ylelle, maaseudun asioita ei käsitellä radiossa kovinkaan paljon.
”Maatalousradio oli aikanaan äärettömän suosittu.” Ohjelman lopettaminen oli Hurmeen mielestään huono päätös.
”Se oli ainoa ohjelma, joka käsitteli vain maaseutuasioita. Valitettavasti tällaista erilliselle kohderyhmälle tehtyä ohjelmaa ei haluttu. Ne asiat hukkuvat nyt muuhun virtaan, maaseudun käsittely puuttuu”, toimittaja harmittelee.
Kokonaan maaseutua ei Hurmeen mielestä onneksi ole unohdettu. ”Sen huomaa maakuntaradioissa. Maaseutuasiat ovat nousseet yhä enemmän myös valtakunnallisiin ohjelmiin. Meidänkin täytyy lähteä 7-ratikan ulkopuolelle”, Hurme nauraa viitaten Ylen pääkonttorin sijaintiin Helsingin Pasilassa.
”Maaseudun noteeraaminen on maaseudun asukkaille erittäin tärkeää. Ja meille myös.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
