Ruotsi luottaa yhä Suomen puolustuskykyyn

päivystäjä havaitsi tutkassa kuuden lentokoneen ryhmän viime maaliskuun 29. päivänä. Oli pitkäperjantai, ilmavalvonta rekisteröi nopeasti etenevän laivueen pian puolenyön jälkeen.

Pietarin lähistöllä sijaitsevasta tukikohdasta nousseet koneet ylittivät Suomenlahden ja kaarsivat Tukholman saariston itäpuolelle. Reitti oli poikkeuksellinen: tavallisesti venäläiset sotilaskoneet viilettävät etelämpänä Itämeren yllä, nyt ne käänsivät kohti Ruotsia.

Kahta Tu-22M3-pommikonetta suojasi neljä Su2-7-hävittäjää. Kahden aikaan aamuyöstä Tupolevit ja Suhoit olivat Gotska Sandön tienoilla, muutaman kymmenen kilometrin päässä Ruotsin rannikosta ja pyrähdyksen päässä Tukholmasta.

Ruotsin pääkaupungin lähistöllä pysyi salassa jonkin aikaa, mutta pian kävi niin kuin läntisessä demokratiassa pitääkin käydä. Asia päätyi etusivulle.

Laatulehti Svenska Dagbladet kertoi reippaalla ruotsilla: Venäjä harjoitteli hyökkäystä Ruotsiin.

Lehti oli saanut tietonsa sotilaslähteistä. Niiden mukaan venäläiskoneet tekivät kuviteltuja hyökkäyksiä kahteen kohteeseen, joista toinen oli Tukholman seudulla ja toinen etelämpänä.

Senkin lehdistö kertoi, että Tu-22M3 ei ole mikä tahansa pommikone. Tämä Tupolev voi kantaa risteilyohjuksia ja ydinaseita.

yllättääkseen, otsikoi samainen Svenska Dagbladet aukeaman juttunsa huhtikuussa. Tekstillä ja grafiikalla lehti kertoi presidentti Vladimir Putinin ostoslistasta: 17 000 sotilasajoneuvoa, 2 300 panssarivaunua, tuhat helikopteria, 600 taistelulentokonetta, 28 sukellusvenettä ja 10 prikaatia Iskander-ohjuksia.

Varsinkin Iskander-ohjukset kiinnostavat ruotsalaisia – ja muitakin. Iskanderit voidaan varustaa sekä tavanomaisella että ydinkärjellä. Siksi Nato luokittelee Iskanderit joukkotuhoaseiksi.

Iskandereiden kantomatka on 500–700 kilometriä. Ohjusten sijoituspaikkoja ovat esimerkiksi Lugan tukikohta Suomenlahden eteläpuolella ja Sallan korkeudella sijaitseva Alakurtti. Alakurtista on Suomen rajalle vähemmän kuin sata kilometriä.

Svenska Dagbladet kertoo Iskandereiden lisäksi S-400-ilmatorjuntaohjuksista. Kaliningradista laukaistu ohjus jaksaisi kevyesti kohteeseen kuin kohteeseen Tukholman eteläpuolisessa Ruotsissa.

vain arvailla Venäjän varustautumisen syitä. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Venäjä oli taloudellisesti ja henkisesti heikoilla. Nyt maa on vaurastunut kaasu- ja öljytuloilla. Kaiketi Putin haluaa palauttaa Venäjän suurvallaksi, myös sotilaallisesti.

Ikävän vivahteen itänaapurimme varustautumiseen tuo, että kansallismieliset ja jopa kiihkokansalliset äänenpainot ovat Venäjällä vahvistuneet.

Se on tullut selväksi, että Naton laajentuminen Baltiaan on ollut Venäjälle kova pala. Varustamalla rajaansa Suomenlahdelta Jäämerelle Venäjä paaluttaa reviiriään. Kaiketi se haluaa kertoa Natolle, että Ruotsiin ja Suomeen ei pidä tulla.

Hyökkäyksen harjoittelu Tukholman lähistöllä istuu huonosti Venäjän linjaukseen. Lisää vastaavia näytöksiä ja Nato-jäsenyyden kannatus Ruotsissa nousee kohisten.

päätti vuonna 2009, että maa luopuu yleisestä asevelvollisuudesta. Äänestystulos oli 153–150. Päätöstä perusteltiin sillä, että Ruotsiin ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Venäläisten sotilaskoneiden pääsiäislento muutaman kymmenen kilometrin päässä Kaarle Kustaan linnasta oli kylmä suihku maalle, joka haluaisi keskittyä kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.

Suomi on valinnut toisin kuin Ruotsi. Suomi pitää kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja linjana on puolustaa koko maata. Siihen tarvitaan riittävä reservi.

Tämä sopii Venäjällekin. Mitä vahvempi armeija Suomella on, sitä vähemmän Venäjän luoteisnurkka kiinnostaa Natoa.

ei ole syytä suurennella. Ei ole kuitenkaan salaisuus, että Ruotsin uhkakuvissa perinteinen sotilaallinen isku tulee idästä, Suomen takaa.

Ruotsin asia on meidän. Svensson nukkuu yönsä rauhallisemmin, kun hän tietää, että Suomessa on yhä yleinen asevelvollisuus.