59-vuotias Viktor Orbán sai huhtikuussa neljännen kerran perustuslain muuttamiseen tarvittavan enemmistön Unkarin parlamenttiin. Kuva: Eija Mansikkamäki
Analyysi: Hova megy? Minne menet, Unkari?
EU- ja Nato-maa Unkari taiteilee idän ja lännen välissä, eikä itsevaltiaan pääministerin asemaa horjuta mikään.
Vapauden silta eli Szabadság hid yhdistää Gellert-hotellin ja suuren kauppahallin ja ylittää Tonavan kohdassa, jonka tuntumasta kansannnousu alkoi vuonna 1956. Kuva: Eija MansikkamäkiSuomen Nato-jäsenyyden ajateltiin olevan läpihuutojuttu, mutta toisin kävi: ensin hankkeen hidastamisella uhitteli Unkari, sitten Kroatia, mutta tiukimmin näyttää hirttäneen kiinni Turkin jarru.
Sukukansamme Unkarin meno mietityttää nyt monia. Pääministeri Viktor Orbán veljeilee Venäjän, Kiinan ja Serbian kanssa, ja maa on kahtiajakautunut huhtikuun parlamenttivaalien jälkeen.
Oppositio sai yhdistettyä voimansa, mutta Orbánin oikeistopuolue Fidesz vei yli 60 prosenttia äänistä ja piti määräenemmistönsä.
”Se oli sokkivoitto”, sanoo Unkarin Eurooppa-yhdistyksen puheenjohtaja István Hegedüs. ”Kun ei tiedetä, mikä meni pieleen, ei muutoksistakaan ole toivoa.”
Orbánin tukena on maakuntien väki, joka seuraa valtion valvomaa televisiota ja lehdistöä ja kannattaa perhekeskeistä politiikkaa.
”Syntyy vihaleirejä. Omia kannattajia luvataan suojella kaikelta vaaralliselta, kuten sodalta, homoilta, maahanmuuttajilta ja Brysseliltä.”
Bryssel kun kaventaa jäsenmaiden valtaa ja vaatii kunnioittamaan vähemmistöjä ja vapaata mediaa.
”Moni lähtee Unkarista, on lähtenyt jo kymmenen vuoden ajan. Syinä ovat talous, orbanismi ja ilmapiiri”, Hegedüs sanoo. Kymmenestä miljoonasta asukkaasta 600 000 on muuttanut.
”Emme todellakaan jää tänne”, sanovat MT:lle lääketiedettä ja matkailua opiskelevat Abel ja Petra. He aikovat Britanniaan tai Kanadaan, sillä Unkarissa lääkärin kuukausipalkka pyörii tuhannessa eurossa.
”Suomella on nyt historian huonoimmat välit Unkariin, suorastaan jäätävät”, sanoo Suomessa asuva unkarilaissyntyinen Helsingin yliopiston tutkija Katalin Miklóssy.
Unkari esti aiemmin Ukrainan Nato-jäsenyyden ja olisi voinut tehdä niin Suomellekin, sillä maan johto ei pidä suomalaisten kuten europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) kritiikistä.
Keinona olisi ollut ajanpeluu tai koplaus, kuten Unkarille suopean Serbian EU-jäsenyys.
Ukrainan presidenttiä Orbán kutsuu vastustajakseen eikä ole tuominnut suoraan Venäjän presidentti Vladimir Putinia, joka olikin ensimmäisiä Orbánin onnittelijoita. Ennen vaaleja Orbán vieraili Moskovassa ja jälkeen Puolan sijasta Vatikaanissa.
Vallankäyttö näkyy Miklóssyn mukaan vallan, rahan ja median keskittämisenä omille lähipiireille sekä haluttomuudessa tutkia EU:n korruptiosyytteitä. Lisäksi Unkarin EU- ja Nato-asiakirjoja on voinut vuotaa Venäjälle jo kymmenen vuotta.
”Se on joko tahallista vuotoa tai hälläväliä-meininkiä, kun kyse on kaverista”, Miklóssy sanoo.
Orbánin läheinen suhde Putiniin juontaa Miklóssyn mukaan vuoteen 2011. Unkari alkoi lähestyä Venäjää, Keski-Aasian tasavaltoja ja Kiinaa tarkoituksenaan löytää uusia kauppasuhteita EU-tukien loppumisen varalta ja ystäviä, kun EU alkoi huomautella oikeusvaltioperiaatteesta.
”Lämmittäessään suhteita Turkkiin ja Uzbekistaniin Orbán tokaisi, että unkarilaiset ovat juuriltaan pikemminkin turkkilaisia kuin suomalais-ugrilaisia.”
Suhde Ukrainaan jäätyi Krimin valtauksen vuonna 2014, kun Ukraina kiristi venäjän ja muiden vähemmistökielten asemaa. Se oli unkarilaisten oikeuksia vaalivalle Fideszille punainen vaate.
Ukraina on Unkarille puskurivaltio.
”Jos Venäjä onnistuisi valtaamaan koko Ukrainan, se tulisi Unkarin rajalle asti. Siksi hyvä suhde Venäjään halutaan säilyttää riippumatta sodan lopputuloksesta. Samalla Unkarin turvallisuus perustuu Natoon, ja EU:lta se saa rahaa. Unkari pelaa Nato-maana kahta peliä, ja se on aika törkeää”, Miklóssy sanoo.
Kuinka ihmeessä EU- ja Nato-maa pystyy vastustamaan Venäjän energiapakotteita ja kieltää asekuljetukset Ukrainaan?
”Näköjään pystyy, ja linjalla on melko suuri kannatus äänestäjien keskuudessa”, sanoo Suomen Unkarin-suurlähettiläs Markku Virri.
Maata ei kuitenkaan eroteta eikä se lähde EU:sta, sillä EU-kannatus on vankkaa.
Unkari vaalii suhteitaan myös Kiinaan. Maassa on suuri kiinalaisväestö, Orbán haluaa Budapestiin kiinalaisen yliopiston ja Kiina rautatien Budapestistä Serbian pääkaupunki Belgradiin. Kiinalle reitistö Eurooppaan on tärkeä. Vuonna 2016 Välimeren suurin satama, Kreikan Pireus, siirtyi kiinalaisomistukseen.
Orbánin vallanhalua selittänevät toista maailmansotaa edeltänyt suuruus ja katkera rauhansopimus, joka vei kansasta kolmanneksen ja maasta kaksi kolmasosaa.
Hegedüs tuntee Orbánin 1990-luvulta, jolloin toimi itsekin puolueen sisäpiirissä. Millainen mies madjaarien maata oikein johtaa?
”Puolidiktaattori: mitä hän päättää, on seuraavana päivänä laki. Hän lietsoo vihaa ja pitää itseään nerona, kun saa Brysselistä rahaa, Putinilta halpaa energiaa ja luo siltoja Kiinaan ja Kazakstaniin. Hän pitää muita omina sätkynukkeinaan, vaikka on sellainen itse.”
Saksalaiset autotehtaat eivät kuitenkaan sulje rahahanojaan, ja venäläinen Rosatom jatkaa Unkarin ainoan, Paksissa sijaitsevan ydinvoimalan laajentamista.
Jutun loppua korjattu 25.10.2022 kello 14:14: Venäläinen Rosatom ei rakenna Unkarin ensimmäistä ydinvoimalaa, vaan venäläisvalmisteinen voimala on toiminut jo 40 vuotta. Kyse on voimalan lajentamisesta uusilla reaktoreilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
