Sopulit vaeltavat
Nyt on käynnissä neljäs muuttoaalto. Tulijat saapuvat kauempaa, mutta liikkeelle heidät ajaa sama tilan ja ruoan tarve kuin aikaisemminkin.31.8.201502:00
Sopulit ovat pitkästä aikaa vaelluksella. Vielä niitä ei nähdä Rovaniemellä, mutta jos liikkeelle lähteneet sopulit onnistuvat lisääntymisessään talven aikana, voi vaellus ulottua kauas etelään niin kuin vuonna 1970.
Tavallisesti sopulit elävät huomaamattomina hyvin ankarissa oloissa tuntureiden huipulla, syövät sammalta ja sitä vähäistä ruohokasvillisuutta, mitä siellä on. Talvensa ne viettävät monimetristen kinosten alla suojassa myrskyiltä ja pakkasilta. Siellä syntyvät uudet sopulit.
Kun sopuleiden määrä ylätuntureilla kasvaa niin suureksi, ettei ruoka enää riitä sopulikansalle, ne lähtevät vaellukselle, etsimään ruokaa ja elintilaa muualta.
Tämä on aivan tyypillistä eläinten käyttäytymistä. Sieltä, missä lisääntyminen onnistuu ja kanta runsastuu, ylimäärä lähtee muualle. Usein nuoret koiraat kulkevat pisimmälle uutta elintilaa etsiessään. Suuri osa vaeltajista menehtyy, mutta jotkin löytävät uuden kotiseudun.
Satakieli tavoitti Suomen asuinalueekseen sata vuotta sitten. Tuoreempia uudisasukkaita ovat valkoposkihanhi, harmaahaikara ja vasta yhden pesän voimalla tullut kattohaikara. Kotiutuneita tulokkaita on myös muissa eliöryhmissä, esimerkkeinä vaikkapa supikoira, hirvikärpänen ja neitoperhonen.
Ihminen käyttäytyy aivan samalla tavalla. Kun vanhat asuinalueet täyttyvät, osa nuoresta väestä lähtee etsimään parempaa tulevaisuutta muualta. Paikoilleen jäävät ne, joiden elämä on siellä turvattua, mutta myös kaikkein heikoimmat ja köyhimmät, jotka eivät pysty edes etsimään parempia elinoloja.
Eurooppa on kokenut ainakin kolme suurta muuttoaaltoa.
40 000 vuotta sitten nykyihminen vaelsi Afrikasta Välimeren perukan kiertäen Eurooppaan. Täällä hän kohtasi vanhat eurooppalaiset, neandertalilaiset. Muutaman tuhannen vuoden kuluessa neandertalilaiset katosivat.
Uutta väkeä saapui jälleen 9 000 vuotta sitten, osaksi Turkin rannikkoa pitkin, osaksi meriteitse Välimeren suuret saaret asuttaen. He toivat mukanaan maanviljelyn, ja aikaisemmin Eurooppaa asuttaneet metsästäjä-keräilijät joutuivat väistymään tehokkaamman kulttuurin tieltä.
Kolmas vaellus sai alkunsa Mustanmeren ja Kaspianmeren pohjoispuolisilta aroilta 4 500 vuotta sitten. Yamnayat olivat paimentolaisia, jotka tunsivat hevosen, pyörän ja tappavat aseet. Suomen arkeologiassa muuttoaalto tunnetaan vasarakirveskulttuurina. Ainakin osaksi vaellus oli väkivaltainen: asukkaat, jotka eivät antaneet tulijoiden karjalaumojen asettua mailleen, päätyivät multiin. Tulijat toivat mukanaan uuden kielen, joka syrjäytti valtaosan täällä aikaisemmin puhutuista kielistä.
Nyt on käynnissä neljäs muuttoaalto. Tulijat saapuvat kauempaa, mutta liikkeelle heidät ajaa sama tilan ja ruuan tarve kuin aikaisemminkin.
Tällä kertaa tulijoita vain voi olla paljon enemmän kuin edellisissä, suuresti Eurooppaa muuttaneissa vaelluksissa. Maapallon väestö kasvaa vuodessa 80 miljoonalla, ja suurin osa lapsista syntyy maapallon köyhimmillä seuduilla.
Aikaisemmin eurooppalaiset ovat olleet elinkeinorakenteiltaan tulijoita heikompia: kehittyneempi tekniikka on syrjäyttänyt alkeellisemman. Muutot eivät myöskään ole olleet ohjattuja, eivätkä tulijat ole tarkoin tienneet, minne ovat matkalla.
Tällä kertaa tulijat lähtevät meitä köyhemmistä oloista, mutta heillä on ainakin jonkinlainen käsitys siitä, mihin ovat menossa.
Jos tropiikissa sattuu todella suuri tulivuorenpurkaus tai muu katastrofi, joka tuhoaa sadon, liikkeelle voi lähteä satoja miljoonia ihmisiä. Vastaanottokeskuksia rakentamalla ja rajavalvontaa tehostamallako ongelma hoidetaan?
Seppo Vuokko
Luontokirjailija Savitaipaleelta seppo.vko@pp.inet.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
