Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Katse kohdistuu taas Yleen

    Yleltä odotetaan uusia yhteistyöavauksia kaupallisen median kanssa.

    Yleisradion uutistoiminnassa on viime kevään kuohunnan jälkeen eletty seesteistä kautta. Kun yhtiö vaihtoi uutisjohtajansa keväällä, julkinen keskustelu päättyi kuin seinään. Silti Yle Uutisten rauhaa olisi jälleen syytä häiritä. Yhtiöllä voisi olla edelleen paljon annettavaa suomalaiselle medialle.

    Ajankohtaiseksi Ylen aseman tekee toisen suomalaisen uutisinstituution STT:n ongelmallinen tila. Suomen Tietotoimiston kannattavuus on veitsenterällä. Yhtiön omistajien on ensi viikon kokouksessaan määrä linjata, mikä perinteikkään uutistoimiston kohtalo on.

    STT:n ensi vuoden budjetista on arvioitu puuttuvan 1,5 miljoonaa euroa. Jos tämä kerättäisiin nykyisiltä asiakkailta, niiden maksut saattaisivat nousta jopa 20 prosenttia. Erityisesti pienet ja keskikokoiset sanomalehdet kokevat nykyisiin hinnoitteluperusteisiin pohjautuvat maksukorotukset koviksi suhteutettuna saamiinsa palveluihin..

    Jos STT:n rahoitusvaje hoidetaan uusilla leikkauksilla, sen palvelutarjonta ohenee niin paljon, ettei asiakkuus enää välttämättä kiinnosta nykyisiäkään asiakkaita. Suurimmat omistajat Sanoma, Alma Media ja TS Yhtymä ovat yrityksensä kanssa ymmällä. Lisärahoitus nykyisessä markkinatilanteessa ei tunnu houkuttelevalta, jos asiakkaita ei riittävästi ole.

    Apuun haetaan, kuinkas muuten, valtiota. Esille on noussut malli, jossa valtionhallinto tilaisi STT:ltä palvelua virkamiehilleen. Tästä perittävällä maksulla STT selviäisi pahimman yli. Lisänä olisi Ylen rahoitusosuus.

    Yle ei halua ottaa tietotoimiston lopettamista tunnolleen, mutta ei halua myöskään sijoittaa lisärahaa STT:n asiakkuuteen. Sen nykyinenkin maksu saatetaan kokea elinkeinotueksi kaupalliselle toimijalle. Yle toimi vuosia ilman STT:n palveluja, hyvin tuloksin.

    Jos STT ei onnistu saamaan rahoitusta, sen toiminta on vaarassa loppua. Tämä on valitettavaa, mutta mahdollista. Valtion rahoituskin on kyseenalaista, jos se haiskahtaa enemmän yksityisen elinkeinon tukemiselta kuin aidolta palvelulta.

    Katseet kohdistuvat Yleen. Kysymys kuuluu, mitä verovaroin kustannettu mediayhtiö voisi tehdä ahdingossa olevan kaupallisen median hyväksi. On ilman muuta selvää, että sen pitäisi jatkaa varapuhemies Arto Satosen (kok.) työryhmän osoittamalla oikealla tiellä ja tarjota yhteistyötä kaupallisille toimijoille.

    Yle Uutisten suunnittelulistan avaaminen voisi olla hyvä avaus. Myös Ylen kuvamateriaalin käyttöoikeus kelpaisi monille medioille. Uutissisältöjen nykyistä helpompi lainattavuus mahdollistaisi muille journalistisen lisäarvon tuottamisen niiden haluamalla tavalla.

    Ongelmatonta tämä ei ole. Vaikka Yle on julkisen palvelun yhtiönä Euroopan kärkeä, sen asemaa ei ole syytä vahvistaa. Iso pelko on myös, että kansainväliset pelkästään uutisten jakelua hoitavat mediajätit saisivat Ylen sisällöt maksutta käyttöönsä.

    Silti asiaa on syytä edelleen pohtia. Siinäkin tapauksessa, että STT onnistuisi ratkaisemaan rahoituksensa.