Tiesitkö: Punalehtisyys lisää kasvien vastustuskykyä

Tummat punaisen ja sinisen sävyt syntyvät kasveihin antosyaanien vaikutuksesta. Puna­juurella värin taustalla on betalaiini. Kuva: Säde Aarlahti

Viininpunainen on kasvimaailman erikoisimpia sävyjä. Se luo tummaakin tummempia siluetteja, lähes mustanpuhuvaa kauneutta, joka on kaukana siitä heleydestä, mikä kukkiin, kasvuun ja lehtiin yleensä liitetään.

Muhkeimmillaan purppuraiset värit ovat syksyn pyöreäkylkisessä sadossa: kaaleissa, punasipuleissa, omenoissa ja marjoissa. Ne luovat dramaattista vaihtelua ruskan lämpimien keltasävyjen keskelle.

Tummat purppurasävyt lisääntyvät syksyä kohti, sillä niitä esiintyy runsaasti etenkin marjoissa. Kasvien kukissa ja puiden latvuksissa tummanpunaisia sävyjä voi löytää hyvin alkukesästäkin. Useimmat näistä värimuunnoksista ovat luonnon omia erikoisuuksia, mutaatioita, jotka ovat syntyneet kasvien perimässä olevan monimuotoisuuden seurauksena.

Osa tummista koristekasveista on syntynyt myös kasvinjalostuksen kautta. Ajatus mustasta kukasta on mysteeri, joka on kiehtonut puutarhaharrastajia jo vuosisatojen ajan.

Viime vuosina tumma jalostustrendi on näkynyt erityisen vahvana, sillä viininpunaiset kasvit ovat kuluvan vuosikymmenen trendi-ilmiö. Muoti sai alkunsa englantilaisista puutarhanäyttelyistä 1990-luvun lopulla. Punalehtisiä kasveja istutetaan etenkin ruukkuihin, mutta hätkähdyttävä väri voi tuoda kaivattua kontrastia myös perennapenkkiin, vihannesmaalle tai puiden latvusten joukkoon.

Mustanpunaisen värin aiheuttavat kasvien viherhiukkasissa olevat pigmenttiaineet. Vihreillä kasveilla pigmentti syntyy klorofyllistä eli lehtivihreästä. Punaisilla ja violetin värisillä kasveilla pigmentin runsaimpina muodostajina ovat antosyaanit tai betalaiinit. Keltasävyisillä kasveilla muut väripigmentit puolestaan peittyvät karotenoidien alle.

Eri pigmentit poimivat auringonvalosta hyötykäyttöön eri aallonpituuksia. Ihmissilmään näkyvä väri on se osuus auringonvalosta, jota kasvi ei käytä hyväkseen. Niinpä vihreät kasvit käyttävät yhteyttämiseen valon punaisia, sinisiä ja violetteja aallonpituuksia, ja heijastavat vihreän värin pois.

Violeteilla kasveilla kasvun energia kerätään pääosin vihreistä ja keltaisista valon aallonpituuksista.

Jälkimmäinen tapa ei energiatalouden kannalta katsottuna ole kovinkaan kannattavaa, sillä juuri pois heijastettavat violetit aallonpituudet sisältävät eniten energiaa. Violetteja kasveja voi siis pitää eräänlaisina energianhaaskaajina. Antosyaanien on kuitenkin havaittu tuovan niille toisenlaista hyötyä. Ne lisäävät kasvien vastustuskykyä.

Purppura- ja punalehtiset kasvit ovat vihreitä kasveja kestävämpiä erilaisten tuholaisten ja tautien iskuille. Arvellaan, että tummanpunainen väri toimii myös kasvien luontaisena suojana auringonpaahdetta vastaan. Pigmenteillä lienee myös monia sellaisia hyötyvaikutuksia, joita ei vielä edes tunneta.

Myös monet marjojen terveysvaikutuksista liittyvät niiden sisältämiin väriaineisiin. Kasvipigmentit toimivat elimistössä antioksidantteina.

Tieteelliset tutkimukset ovat tuoneet näyttöä muun muassa antosyaanien sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta. Ne parantavat myös aivojen kognitiivista toimintaa ja edistävät silmien terveyttä. Punajuuren väriaine betalaiini puolestaan saattaa auttaa torjumaan syöpää.

Nautitaan siis syksyn voimaväreistä. Kaikin aistein. Nopea tapa nauttia purppuraväreistä on istuttaa piharuukkuun meheviä, tummalehtisiä keijunkukkia tai koota syksyn tummia marjoja näyttäviksi röykkiöiksi.