Päänvaivaa vaalikoneista
12.4.202102:00
Pääsiäispyhät menivät rattoisasti vastailemalla vaalikyselyihin ja median ja järjestöjen pikkuhiljaa käynnistämiin vaalikoneisiin. Jokainen kuntavaaliehdokasta lähestyvä taho vakuuttaa, kuinka helppoa heidän 20/35/55-kohtaiseen kysymyspatteristoonsa vastaaminen on ja kuinka siihen kuluu aikaa vain vaivainen vartti.
Katin kontit! Ei riitä, että on samaa tai eri mieltä veronkorotusten autuudesta verrattuna palveluiden karsimiseen tai yksityisten yritysten osuuden lisäämisestä palvelutuotannossa. Vielä olisi arvioitava, onko asiasta vain ”eri/samaa mieltä” vai ihan ”täysin eri/samaa mieltä”. Entä mitä käytännössä tarkoittaa, jos on ”jonkin verran eri/samaa mieltä” maksuttomista liikuntapaikoista tai äänioikeuden ikärajan laskemisesta?
Yli 15 vuoden kuntapoliittisella kokemuksella väitän, että asiat harvoin edes tuppaavat olemamaan ”joko tai”. Jos vastauspompulansa kuitenkin laittaa puoliväliin vaalikoneasteikkoa, päätyykö silloin olemaan asiasta ”ei kerrassaan mitään mieltä”?
Edes tilastotieteen jatko-opinnot eivät avaa niitä todennäköisyyksiä, joilla erilaisiin asteikkohirvityksiin olisi viisainta vastata. Ajatella, jos parin millin ero vastausjanalla heittää minut pahimmillaan totaalisen väärään mielipideilmastoon ajatellen mahdollista äänestäjääni.
Taktikkoehdokas lykkäisi tietysti kaikki vastauspompulansa puoleen väliin asteikkoja, sieltähän on yhtä pitkä etäisyys joka suuntaan, ja haalisi näin suurimmalla todennäköisyydellä eniten "osumia". Silloin ei tosin olisi asioista erityisesti mitään mieltä ja kaikki vaihtoehdot kävisivät. Tuohan kuulostaa jo suorastaan ammattipoliitikkomaiselta suoritukselta!
Mielessä käväisee se satunnainen äänestäjä, joka vaalikoneelle nettisurfaillessaan tuskin käy syväanalyysiä vastauspompulansa paikasta vaan sijoittaa sen akselilla samaa/eri mieltä… joten taidan minäkin luopua logaritmipaperin tarkasta syynäyksestä.
Entäs sitten se populismin kavala houkutus… Lupaanko vasemmalla kädellä ilmaisen joukkoliikenteen ja ilmaiset harrastukset ja vaikka tuplana, mikäli se minusta on kiinni? Vai aloitanko seikkaperäisen selostuksen siitä, että ilman koronatukia kuntamme budjetti olisi alijäämäinen ja menolisäyksiin ei vain ole varaa, mikäli kriisikuntamenettely halutaan jatkossakin välttää?
Äänestäjälle se oma kukkaro tahtoo olla lähempänä kuin kunnan pussi, joten siinäpä ehdokaspolo naputtelet seli, seli -perusteluja.
Ajankäytöstä vaalikoneiden parissa totean vain, että erään 50-kohtaisen kysymyspatteriston parissa ähersin yli kolme tuntia. Valittipa joku ehdokaskollega käyttäneensä siihen yli viisi tuntia. Takavuosilta muistuu mieleen lähes itkuun pillahtaminen, kun tallentaessa vastaukseni hävisivät jonnekin bittiavaruuteen.
Niin ehdokkaan kuin äänestäjän on hyvä ymmärtää, että vaalikoneet tarkoituksellisesti yksinkertaistavat monitahoisia asioita ja toisaalta ohjailevat kysymysvalinnoillaan vaalikeskustelua. Silti vaalikoneeseen ei kannata roiskaista mitä tahansa.
Vaalikoneiden vastauksista tehdään usein uutisjuttuja, ja vastaukset säilyvät netin syövereissä iät ajat.
Kaikesta huolimatta nettidemokratia on tullut jäädäkseen ja hyvä niin. Ilman koronaakin toreilla tapaa vain osan äänestäjäkuntaa. Nykyään yhä suurempi joukko eri-ikäisiä ihmisiä surffailee netissä ja hakee haluamansa vaalitiedon sieltä.
Harva äänestää vain vaalikoneen perusteella, mutta monelle se antaa sykäyksen etsiytyä hankkimaan ehkä yllättävästäkin ehdokkaasta tai puolueesta lisätietoa.
Näissäkin kuntavaaleissa kaikkien puolueiden ja ehdokkaiden ykköstavoite tulisi olla kääntää nukkuvien puolueen kannatus laskuun, ja vaalikoneet ja kyselyt ovat siinä hyvä apu. Joten eikun klikkailemaan…
Kirjoittaja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Erään 50-kohtaisen kysymyspatteriston parissa ähersin yli kolme tuntia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
