Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tärkeysjärjestyksistä

    Monet suomalaispoliitikot ovat viime viikkoina todenneet, että tärkeysjärjestys on Venäjän hyökättyä Ukrainaan mennyt uusiksi. Mitä se tarkoittaa?

    Me kaikki ymmärrämme, mitä se tarkoittaa ukrainalaisille – kun kyseessä on oma ja lähimmäisten henki, kun vihollinen tuhoaa koteja ja kansan omaa, tappaa ja valloittaa, pitää taistella vastaan, henkensä edestä, pitää paeta ja yrittää selviytyä. Sota rakentaa alkukantaisen tärkeysjärjestyksen: suojele, taistele, pakene. Ukrainassa miehet taistelevat, naiset ja lapset pakenevat.

    Suomi seuraa Ukrainan tapahtumia. Sodan kuvasto iskee syvälle. Ihmiset haluavat auttaa, lahjoittavat, majoittavat. Suomi lähettää aseita, humanitaarista apua, osallistuu yhteisessä rintamassa pakotteisiin, ottaa vastaan pakenevia naisia ja lapsia.

    Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Tiedämme kuitenkin kaikki, että Ukrainassa pidäkkeetöntä tappo- ja tuhoamiskoneistoa käyttävä maa on myös oma rajanaapurimme.

    Syntyykö uusi tärkeysjärjestys siitä, että tiedämme, että voisimme olla samassa tilanteessa kuin ukrainalaiset?

    Tarkoittaako tärkeysjärjestys sitä, että Venäjän uhka otetaan nyt vakavasti? Halutaan viimein liittyä Natoon, budjetoidaan lisää rahaa puolustukseen, varaudutaan ja valmistaudutaan? Ainakin kootaan selvitysryhmiä, laaditaan selontekoja ja muodostetaan työryhmiä.

    Suomalaisten päätöksentekijöiden suuri enemmistö on ollut sinisilmäistä. Venäläisten kaksoiskansalaisuudet, maa- ja kiinteistökaupat jopa strategisilta alueilta ja täyden viisumivapauden esittäminen kertovat osaltaan tästä. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa vain yksi ehdokas sanoi, että Venäjä on Suomelle uhka.

    Ei sinisilmäisyys koske vain Venäjää. Lähes kaikki ulkoapäin tuleva on otettu täällä viattomuudella vastaan. Tervetuloa Suomeen, me hoidamme, luotamme ja jopa käännämme katseemme pois ilmiselvistä ongelmista ja riskeistä.

    Tarkoittaako uusi tärkeysjärjestys sitä, että hyväuskoisuudelle perustuvaa järjestelmää aiotaan nyt korjata? Lopettaako Suomi uskomasta tarinoita ja alkaa ajatella omaa etuaan, suomalaisten veronmaksajien rahoja, turvallisuutta moraaliposeerauksen ja kansainvälisten lisäpisteiden kerjäämisen sijaan?

    Aletaanko puhua totta eikä esimerkiksi väitetä, että Afrikkaan annettavan ilmastorahan kaksinkertaistaminen vaikuttaa maapallon lämpenemiseen?

    Tärkeysjärjestys tarkoittaa sitä, että jokin on tärkeämpää kuin jokin toinen. Asiat ja arvot voidaan panna järjestykseen. Miljoona sinne on oleellisempi kuin miljoona tuonne.

    Mikäli jokin on noussut tärkeysjärjestyksessä, jonkin muun täytyy vastaavasti laskea. Ja se onkin monelle poliitikolle paljon vaikeampaa – koska kaikki asiat ovat (olevinaan) niin tärkeitä.

    Tärkeiden asioiden lista kasvaa koko ajan, ja etenkin kunnon liberaalin on vaikea noukkia mitään ylitse muiden. Ellei sitten ”ihmisoikeuksia” eli käsitettä, joka sekin oikeasti saa sisältönsä vasta täytäntöönpanossa.

    Kun poliitikko nyt väittää, että tärkeysjärjestys on muuttunut, hän tarkoittaa, että turvallisuus on noussut ylemmäksi. Se ei kuitenkaan itsessään kerro mitään mistään. Hänet pitää panna vastaamaan siihen, mikä hänen listallaan on laskenut.

    Jos niinkään yksinkertaiseen kysymykseen ei tule vastausta, äänestä ensi kerralla paremmin.

    Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja.