Pohjois-Korean suudelma voi olla Venäjälle kohtalokas – lännen on pakko ryhdistäytyä omituisen vihollisen edessä
Venäjän hyökkäyssodan leviäminen on vaarallista kaikille. Erityisen vaarallista se on venäläisille itselleen, kun maa päätti turvautua Pohjois-Korean tukeen.
Läntisessä yhteisössä tuen ottaminen Pohjois-Korealta on tulkittu merkiksi Venäjän epätoivosta. Kuva: Pexels23.10.202419:15
Kansainvälisen yhteisön hylkimän Pohjois-Korean lähteminen Venäjän tueksi on yksi ristiriitaisimmista asioista, joita kansainvälisessä politiikassa on viime vuosina nähty.
Samalla se saattaa olla itänaapurillemme kuoleman suudelma, joka vahvistaa lännen yksituumaisuutta Ukrainan tukemisessa.
Läntisessä yhteisössä tuen ottaminen Pohjois-Korealta on tulkittu merkiksi Venäjän epätoivosta.
Tätä mielikuvaa vahvisti myös presidentti Alexander Stubb viikolla Berliinissä, jonne pohjoismaiden valtionpäämiehet olivat kokoontuneet juhlistamaan yhteisen suurlähetystönsä taivalta.
Kilpailevaa mielikuvaa markkinoi Venäjä, joka onnistui saamaan Moskovaan koolle kehittyvien talouksien Brics-maiden kokouksen.
Juuri läsnäoloa enempää presidentti Putin ei tältä ristiriitaiselta joukolta saanut.
Hänelle riitti, että erityisesti Intia ja Kiina osallistuvat Kazanissa pidettyyn kokoukseen. Saudi-Arabian varauksellisuuden Venäjä jätti omaan arvoonsa.
Konkreettista tukea nämä maat eivät Venäjälle edelleenkään Putinin toivomalla tavalla antaneet.
Entinen eurooppalainen suurvalta tarvitsee nyt markkinoita Aasiasta, vaikka ajautuukin samalla nousevien talouksien vasalliksi.
Itse asiassa Venäjän itse aiheuttaman sodan seuraukset Putinille ja hänen hallinnolleen eivät idän nousevia suurvaltoja itsessään kiinnosta.
Ukrainan kriisin eskaloitumista Intia ja Kiina eivät halua, mutta muuten ne eivät välitä Putinin ahdingosta.
Venäjän omat ongelmat vain vahvistavat maiden omia taloudellisia etuja ja nousua venäläisten ohi lännen varsinaisiksi haastajiksi.
Sen sijaan rutiköyhä Pohjois-Korea oli valmis lähettämään omia miehiään ukrainalaisten tykinruuaksi. Mitä takapajuinen diktatuuri tästä vastineeksi saa, on arvoitus.
Natolle ja erityisesti Yhdysvalloille kysymyksessä on sodan eskaloiminen, jota ei voi jättää sivuun. Tämä koskee myös Donald Trumpia, joka saattaa jopa voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit.
Yhdysvaltain intressiä osallistua Ukrainan tukemiseen vahvistaa se, että Pohjois-Korea on ollut myös Kiinan läheinen kumppani.
Sekä Trumpille että Ukrainan tukemisessa horjuvalle Saksalle viesti on nyt selvä. Synkkien diktatuurien voittoa länsi ei voi hyväksyä, vaikka Ukrainan tukeminen käy sille yhä kalliimmaksi.
Olisiko Pohjois-Korean mukaantulo nyt se signaali, joka pakottaa lännen ryhdistäytymään?
Kaupallisten sanktioiden kiristäminen olisi edelleen hyvä tapa painostaa Venäjää. Esimerkiksi Hollanti ja Saksa käyvät edelleen merkittävää kauppaa Venäjän kanssa (KL 22.10).
Suomi ja muut EU-maat joutuvat väistämättä myös lisäämään puolustusmenojaan pystyäkseen vastaamaan Venäjän uhkaan seuraavina vuosina.
Uhka ei vähene, vaikka jonkinlainen väliratkaisu Venäjän ja Ukrainan välillä syntyisikin.
Niin kauan kuin Venäjän nykyinen johto pysyy vallassa, näköpiirissä ei ole sovun aineksia lännen kanssa.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
