Lukijalta: Metsähallituksen tuloutuksesta valtiolle ratkaisu yksityisteiden korjausvelkaan
Ohjataan viiden vuoden ajaksi Metsähallituksen vuosittainen tuloutus valtiolle yksityisteiden peruskunnostuksiin kautta maan, esittää Jorma Seppänen kirjoituksessaan.
Yksityisteiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta vaan koko yhteiskunnan kilpailukyvystä ja huoltovarmuudesta, kirjoittaja mainitsee. Kuva: Johannes TervoYksityisteiden korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta. Se näkyy arjessa: kuljetukset hidastuvat, maaseudun asukkaiden liikkuminen vaikeutuu, metsätalouden ja maatalouden kustannukset nousevat, ja pelastus- sekä hoivapalvelujen saavutettavuus heikkenee. Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta, vaan koko yhteiskunnan kilpailukyvystä ja huoltovarmuudesta.
Ehdotan ratkaisuksi kohdennettua ja määräaikaista rahoitusjärjestelyä: ohjataan viiden vuoden ajaksi Metsähallituksen vuosittainen tuloutus valtiolle yksityisteiden peruskunnostuksiin kautta maan. Metsähallitus hakkaa ja myy meidän yhteistä metsäomaisuuttamme, ja tulouttaa siitä valtiolle satoja miljoonia euroja pitkällä aikavälillä. Valtion budjettikehyksessä tämä on verrattain pieni erä, mutta vaikutus tienpitoon olisi merkittävä. Valtiontalous ei kaadu siihen, että ohjaamme tämän summan määräajaksi täsmäruiskauksena yksityisteiden perusparannuksiin.
”Yksityistiet ovat kriittinen osa elinkeinoelämää.”
Miksi juuri tämä kohdennus? Ensinnäkin, yksityistiet ovat kriittinen osa elinkeinoelämää. Suuri osa puuhuollosta, maatalouden logistiikasta ja paikallisesta yritystoiminnasta nojaa niihin. Jokainen kunnostettu tieosuus alentaa kuljetuskustannuksia, vähentää kaluston vaurioita ja päästöjä sekä tehostaa tuotantoketjuja. Toiseksi, yksityistiet ovat arjen infraa: koulukyydit, kotihoito, ambulanssit ja paloautot tarvitsevat kantavan ja turvallisen tien. Kolmanneksi, korjausvelkaan puuttuminen nyt on halvempaa kuin antaa teiden rapistua ja joutua myöhemmin paljon kalliimpaan jälleenrakentamiseen.
Viiden vuoden ohjelma loisi ennustettavuutta tiekunnille ja urakoitsijoille. Kunnostukset voitaisiin suunnitella järkevästi: pohjat, sillat ja rumpurakenteet kuntoon, kuivatus toimivaksi ja kantavuus mitoitettuna nykypäivän kuormille. Rahoitus voidaan jakaa läpinäkyvin kriteerein: liikenteellinen merkitys, turvallisuus, elinkeinohyödyt ja valmiit suunnitelmat etusijalle. Tienkuntien vastuutakin teiden ylläpidosta lisättävä tuen saannin ehtona.
Jorma Seppänen
Suomussalmi
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat