Lukijalta: Nollatuloksella emme voi harjoittaa maataloutta

Maatalouden kustannukset ovat nousseet ennätyskorkeiksi, mutta viljelijöiden saamat tuottajahinnat eivät ole seuranneet mukana. Monien maatilojen yrittäjätulo on painumassa lähelle nollaa. Taustalla on vuosikymmeniä jatkunut kehitys.

EU-jäsenyyden aikana tuotantopanosten hinnat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin maataloustuotteiden hinnat. Vuonna 1995 kauratonnin hinnalla sai ostettua noin 430 litraa polttoöljyä. Vuonna 2026 samalla kauratonnilla saa alle 100 litraa. Viljan ostovoima energiaan nähden on heikentynyt yli 75 prosenttia.

Sama kehitys näkyy lannoitteissa. EU-jäsenyyden alkuvuosina yhdellä kauratonnilla sai noin 700 kiloa NPK-lannoitetta. Nyt samalla määrällä saa vain noin 250 kiloa.

Myös palkkatasoon verrattuna viljan arvo on laskenut voimakkaasti. Keskimääräisellä kuukausipalkalla sai vuonna 1995 noin 12 tonnia kauraa, nykyisin yli 25 tonnia. Tällä kauramäärällä saa raaka-aineet vuoden ajaksi tuhannen ihmisen aamupuuroon.

Ruoka ei ole kallista suhteessa yleiseen ansiokehitykseen. Sen sijaan ruoan tuottajan osuus arvoketjussa on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä. Elintarviketeollisuus ja kauppa pystyvät siirtämään kustannusten nousua hintoihin, mutta viljelijän markkina-asema on ja on ollut liian heikko samaan.

Tilannetta ei ole korjattu myöskään tukijärjestelmän kautta. Monien kasvinviljelytilojen hehtaarituet ovat euromääräisesti lähes samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä, vaikka tuotantopanosten hinnat ovat moninkertaistuneet. Tukien ostovoima on romahtanut.

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuodet 2023–2025 ovat olleet kannattavuudeltaan koko 2000-luvun heikoimmat. Vuonna 2025 maatilat saavuttivat keskimäärin vain neljänneksen tavoitteena olleesta yrittäjätulosta. Suomen maatilojen kannattavuuskerroin oli vuonna 2024 vain 0,21, kun EU:n keskiarvo oli 0,82.

Mikään yritystoiminta ei voi jatkua pitkään ilman mahdollisuutta kannattavaan tulokseen. Tarvitaan taas kriisipaketti, mutta pelkät kriisituet eivät yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla kustannusten nousu voidaan huomioida paremmin tuotantosopimuksissa ja tuottajahintojen muodostumisessa.

Uuden elintarvikemarkkinalain tavoitteet on vietävä käytäntöön. Viljelijöiden markkina-asemaa on vahvistettava, tuottajaorganisaatioiden toimintaa helpotettava ja kilpailulainsäädäntöä uudistettava. Samalla on vähennettävä riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja tuontipanoksista sekä turvattava tukien ostovoima esimerkiksi indeksisidonnaisuudella.

Nollatuloksella emme voi harjoittaa maataloutta. Ruokaomavaraisuuden ylläpitämiseen ei riitä, että parhaat ja suurimmat tilat kykenevät tekemään tulosta.

On viimeiset hetket saada kokonaisuudessaan maatalouden yrittäjätulo nousuun.

Jari Kauhanen

MTK- Pohjois-Savo

Toiminnanjohtaja