Eurajoen Olkiluodossa tuotetaan yli 30 prosenttia Suomen sähköstä. Kuva: Tapani Karjanlahti / Teollisuuden Voima Oyj
Kun laitojen edustajat raivoavat keskenään tyhjänpäiväisyyksistä, jäävät perusasiat varjoon
Minulle politiikan ydin rakentuu perusasioiden turvaamisen ympärille, Antti Kaikkonen kirjoittaa kolumnissaan.
Kirjoittaja haluaa ruokaa, energiaa ja lämpöä omasta takaa. Kuva: Lari LievonenAnarkia on muutaman väliin jääneen aterian päässä, sanotaan. Toinen vanha viisaus on, että vettä ei kaipaa ennen kuin kaivo on kuiva.
Varmin tapa mokata perusasiat on pitää niitä itsestään selvinä.
Ukrainan sodan kehitys ja Venäjän toimet, USA:n, Saksan ja Ranskan johtajien vaihtuminen sekä EU:n uusi suunta luovat epävarmuutta. Ilmastonmuutos sotkee asioita kaikkialla.
Hyödyllisintä on nyt luoda ennustettavuutta ja turvallisuutta itsellemme, suomalaisille. Pitää oma paketti kunnossa.
Minulle politiikan ydin rakentuu perusasioiden turvaamisen ympärille.
Ruokaa, energiaa ja lämpöä omasta takaa. Vahva puolustuskyky ja korkea maanpuolustustahto. Hyvät koulutusmahdollisuudet. Toimiva terveydenhoito riittävän lähellä hädän tullen. Ikäihmisille vanhuuden turva.
Ilman työtä, yrittämistä ja välittämistä ei mikään näistä ole mahdollinen.
Tällaista tulevaisuutta pitää rakentaa nyt, vaikka some-sotien perusteella monet keskittyvät ihan muihin asioihin. Kun laitojen edustajat raivoavat keskenään päiväkohtaisista tyhjänpäiväisyyksistä, jäävät perusasiat varjoon.
Kun tarvitaan maaleja, ei kiekko saa jäädä pyörimään laitakahinoihin.
Emme saa hiljaa alistua nykysuuntaan, jossa työttömyys kasvaa, konkurssiennätyksiä rikotaan, ja tavallista kansalaista verotetaan ankarammin kuin kymmeneen vuoteen. Myös kotimaisen ruoan näkymiä katsottaessa herää kysymys, onko huomio nyt asian pihvissä?
Puhe kotimaisesta ruoasta typistyy helposti laitojen kädenväännöksi koulujen kasvisruokapäivistä. En koulupoikana pinaattikeittoa lusikoidessani arvannut, että tästäkin 2000-luvun aikuiset saavat aikaiseksi lihavan riidan.
Itse kannan huolta siitä, miten kotimaista ruokaa ja ruoantuottajia riittää.
Kannattavuus on valtaosalla maatiloista heikkoa. Hallituksesta on kerrottu (MT 11.12.), että sopiva määrä aktiivitiloja olisi jatkossa 8 500, kun nykyisin tukia hakevia tiloja on yli 40 000. Kehno lähtökohta tulevalle EU-vaikuttamiselle.
Nyt on rakennettava ennustettavuutta alkutuotantoon ja kevennettävä kustannus- sekä sääntelytaakkaa. Konkreettiset maatalouden kustannuksia vähentävät esitykset, kuten tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto, olisivat poikaa.
Ihmettelen Orpon hallituksen päätöstä laajentaa päästökauppa maa- ja metsätalouteen. EU ei tähän pakota. Kansallisen päätöksen lisälasku lankeaa erityisesti työkoneiden käyttäjille, sillä vaihtoehtoja perinteiselle polttoaineelle ei ole markkinoilla. Päätöksiä hyvityksistä ei ole. Veroministeri Purran mukaan niihin ei ole varaa. Mutta onko viljelijällä varaa hallituksen lisälaskuun? Tuskinpa. Nyt kannattaisi ottaa muutaman vuoden aikalisä, ja rakentaa reilu kompensaatio maa- ja metsätalouden tekijöille.
Oikea ohjenuora päätöspöytiin vuonna 2025 voisikin olla, että asetetaan kotimaisten perusasioiden turvaaminen etusijalle. Jos veroja ja maksuja aina vain kiristetään, ei kohta ole mistä ottaa. Siihen meillä ei ole varaa.
Toivotan lukijoille parempaa uutta vuotta 2025.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Keskustan puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
