Veronkiristykset synnyttävät energia- ja liikenneköyhyyttä

Hallituksen esitys fossiilisten polttoaineiden jakelun päästökaupasta lisää myös maa- ja metsätalouden kustannuksia vastoin hallitusohjelman kirjausta. Kuva: Kari Salonen

EU:ssa on kova pyrkimys vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Osana tätä tavoitetta on rakennettu myös päästökaupan ulkopuolisille polttoaineille oma päästökauppa.

Ulkopuolella ovat nykyisin esimerkiksi liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja yleisen päästökaupan ulkopuolelle jäävässä teollisuudessa käytetyt polttoaineet. Näille kohdistettu päästökauppa olisi EU:n yhteinen toimi. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden hintojen korotusta.

Päästökaupan on määrä alkaa vuonna 2027, mutta jäsenmailla olisi oikeus jäädä tämän ulkopuolelle vuoteen 2031 saakka. Suomi ei kuitenkaan tätä mahdollisuutta aio hyödyntää, vaikka meillä on käytössä lykkäyksen ehtona oleva hiilidioksidiverotus. Hallituksen lakiesityksen mukaan ei kuitenkaan ole varmaa, olisiko komissio hyväksynyt nykyisen veron.

Päästökaupan säännöt ovat EU-laajuisesti yhdenmukaiset, mutta toimeenpanossa on kansallista liikkumavaraa. EU ei esimerkiksi edellytä, että maa- ja metsätaloudessa käytettävät polttoaineet otettaisiin päästökauppaan mukaan. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa kuitenkin, että Suomessa maa- ja metsätalous tulevat päästökauppaan mukaan.

Päätöstä perustellaan sillä, että niiden jättäminen päästökaupan ulkopuolelle olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa ei voi esimerkiksi verotuksella erotelle tehdäänkö traktorilla maataloustöitä, vain urakoidaanko katujen aurauksessa. Nykyisin erottelu kuitenkin onnistuu.

Hallituksen lakiesitys on vastoin hallitusohjelman kirjausta, ettei hallitus tee maatalouden kustannuksia lisääviä päätöksiä. Lakiesityksessä arvioidaan, että päästökauppa lisää maa- ja metsätalouden kustannuksia yhteensä noin 56 miljoonaa euroa. Jos päästöoikeuden hinta nousee arvioidusta 50 eurosta tonnilta, kustannus kasvaa entisestään. Viime kuussa päästöoikeuden hinta oli noin 69 euroa.

Hallitus on luvannut kompensoida hintojen nousun maataloudella, mutta keinoista ei ole tietoa. Lupaus on joka tapauksessa lunastettava.

Päästömaksu nostaa myös liikenteen kustannuksia. Raskaalle liikenteelle on tulossa kompensaatiota ammattidieselin muodossa. Se toteutetaan energiaveron palautuksena. Muille päästökaupan laajennuksesta kärsiville EU:ssa ollaan rakentamassa sosiaalista ilmastorahastoa.

Rahaston tavoitteena on edistää sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttämisestä päästökauppaan. Tätä varten Suomessakin on laadittava kesäkuuhun mennessä ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma.

Lakiesityksen mukaan päästömaksujen huutokauppa lisää valtion tuloja 50 euron päästöoikeuden hinnalla noin puoli miljardia euroa vuodessa. Suomi ei aio korvamerkitä rahoja, vaan ne ovat yleiskatteellisia tuloja. Niistä pitää kuitenkin kattaa muun muassa maataloudelle maksettavat kompensaatiot, ammattidieselin veronpalautus ja Suomen nettomaksuosuus sosiaaliseen ilmastorahastoon.

Periaatteessa uudistus suosii uusiutuvia polttoaineita kuten esimerkiksi biodieseliä ja bioetanolia, koska niistä ei tarvitse maksaa päästöoikeuksia.

Päästökaupan laajennuksen seurauksena energiaverotuksesta on tulossa entistä monimutkaisempi rakennelma ja erilaisten tukien määrä tulee kasvamaan. EU:n mukaan energiaverotuksen kiristymisen seurauksena lisääntyvät sekä energia- että liikenneköyhyys. Niitä torjumaan tarvitaan sosiaalinen ilmastorahasto.

EU:n tavoitteena on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa energiaverotusta. Nykyisillä toimilla näin ei tapahdu.