Hyvien uutisten ruuhkaviikko

Viime viikko vahvisti käytännössä sen, että Suomen talous ottaa juuri nyt useita askeleita kohti parempaa kaikkien kituvuosien jälkeen.

Monen myönteisen uutisen sumasta tärkein on se, että suomalaisia työllistävät pienet ja keskisuuret yritykset ovat nousukunnossa. Pk-yrityksissä on sekä investointivalmiutta että tarvetta palkata lisää työntekijöitä.

Yritysbarometri ja keskuskauppakamarin alueellisten kehitysnäkymien selvitys antavat mikrotasolta positiivisemman kuvan kuin mitä makrotalouden ennusteet kertovat. Tässä ei ole mitään kummallista. Yritystasolla ja paikallisesti on hyvä näppituntuma päiväkohtaiseen tilanteeseen. Olennaista on se, että kummankin tahon viesti on sama: Suomen talous on nousussa.

Hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketit purkavat yritysten kasvun esteitä. Kesän alussa maaliin saatu kilpailukykysopimus parantaa suomalaisen työn ja tuotannon hintakilpailukykyä. Siihen liittyvät merkittävät veronalennuspäätökset tukevat kotimaista kulutusta.

Tuoreet uutiset vientirintamalta vahvistavat, että saamme myös ulkomaisesta kysynnästä vetoapua talouden nousun vauhdittamiseen. Vientirahoitusta päätettiinkin nyt korottaa merkittävillä Finnvera Oyj:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n valtuuksien korotuksilla. Viennin rahoituksen kysyntää ovat kasvattaneet erityisesti meriteollisuuden ja bioenergian uudet suuret vientitilaukset.

Suomen viennin rahoituksen kannalta kolme merkittävintä toimialaa ovat alus-, tele- ja metsäsektori. Esimerkiksi jokainen iso risteilyalustilaus tarkoittaa useiden satojen miljoonien eurojen vientituloja ja jopa 8 500 henkilötyövuotta kukin. Työllisyysvaikutukset säteilevät alihankinnan kautta ympäri Suomen maakuntien.

Kun kasvu on nyt käynnistymässä, pitää sitä vauhdittaa ja investointien rahoitus varmistaa kaiken kokoisille yrityksille. Siksi allekirjoitin viime keskiviikkona Suomen hallituksen nimissä sopimuksen Euroopan investointipankin, Euroopan investointirahaston ja Euroopan komission kanssa suomalaisten pk-yritysten tukemista koskevan aloitteen täytäntöönpanosta Suomessa.

Aloitteen myötä Suomeen odotetaan 400 miljoonaa euroa uutta rahoitusta pk-yrityksille. Suomi osallistuu aloitteeseen 40 miljoonalla eurolla EU:n rakennerahaston ja sen kansallisen osarahoituksen kautta.

Toiveikkuutta herättäneen viikon menoon sopi myös sekin, että Tekes ja amerikkalainen yritysjätti IBM kertoivat aloittaneensa yhteistyön, jolla kehitetään suomalaista terveydenhoidon digitaalista ekosysteemiä. Tämä yhteistyö avaa suomalaisille yrityksille maailmanlaajuisia markkinoita.

Kumppanuuden myötä IBM aikoo perustaa Suomeen osaamis- ja innovaatiokeskukset kehittämään terveydenhuollon uudenlaisia palvelumalleja. Lisäksi Suomeen on perusteilla ensimmäinen USA:n ulkopuolella toimiva osaamiskeskus kuvantamisen tehostamiseen. Nämä yhteiset hankkeet tulevat työllistämään 150 henkilöä Suomessa lähivuosina. Tekesin ja IBM:n välinen sopimus vahvistaa Suomen asemaa terveysalan osaamisen kärkimaana.

Ei haitanne vaikka nuo useat myönteiset uutiset tulivatkin viikon mittaan kuin ketsuppipullosta, roiskahtaen. Siedämme sen. Suomen talouden käänne kun on joka tapauksessa oikeaan suuntaan, kohti kasvua ja parempaa työllisyyttä.