Kallista kesannointia kotieläintiloilla

Suomalainen ruokastrategia lupasi maataloustuottajille valoisaa tulevaisuutta, koska kaikki maailman peltoala tullaan tarvitsemaan ruuantuotantoon. Nyt cap-uudistusesityksessä jokaisen viljelijän tulisi jättää seitsemän prosenttia pelloistaan kesannolle tai suojakaistoille.

Miten tämä esitys istuu maailman kasvavaan ruuantarpeeseen? Jossakin ruoka on kuitenkin tuotettava vai annetaanko maailman köyhimpien suosiolla kuolla nälkään.

Mitä ilmeisimmin Etelä-Amerikassa aletaan raivata kiihtyvällä vauhdilla sademetsiä viljelykäyttöön. Onko tämä vastuullista ympäristöpolitiikkaa?

EU:n viherryttämispolitiikka vaikuttaa kaksinaamaiselta ja tekopyhältä. Uskomme, että viherryttämisen takana on pyrkimys leikata Keski-Euroopan ylituotantoa. Kun rehuntuotanto- ja lannanlevitysalasta tulee pulaa, tuotantoa pitää vähentää.

Suomen oloihin kesannointivelvoite ei sovi. Maidontuottajan kannalta velvoite on ongelmallinen. Monella tilalla koko peltoala on valjastettu rehuntuotantoon. Lisäksi rehua joudutaan ostamaan.

Kun seitsemän prosenttia peltoalasta poistuu, rehun ostotarve lisääntyy ja kustannukset nousevat. Vaihtoehtona on myös lisämaan hankinta, jolloin karjakeskittymissä kilpailu peltomaista kasvaa ja pellon hinta nousee entisestään.

Kesantovelvoite koskee myös hankittua lisämaata, joten korvaavaa peltoalaa on saatava rehuntuotannosta poistuvaa alaa enemmän. Tuotannon voi myös sopeuttaa peltoalaan, mikä merkitsee eläinmäärän vähentämistä. Laajentaneella tilalla kalliit eläinpaikat on kuitenkin pakko täyttää.

Voimakkailla maidontuotanto- ja sikatalousalueilla lannanlevitysalasta on huutava pula. Lannanlevitysalaa haalitaan jo nyt kymmenien kilometrien etäisyydeltä.

Varsinais-Suomen sika-alueella pellon vuokrahinnat hipovat pilviä lannan levitystarpeen vuoksi.

Monet maitotilat Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla ovat raivanneet peltoa pelkästään lannanlevitysalaksi, vaikka tukia ei pelto saisikaan. Kun peltoalaa poistuu käytöstä, tilanne on entistä hankalampi.

Varsinais-Suomen rintamailla pellon hinta on yleisesti yli 10 000 euroa hehtaarilta. Monin paikoin hinta on kohonnut yli 15 000 euron. Todella kallista kesannointia!

Huomattavasti muuta Suomea alhaisemman tukitason vuoksi Etelä-Suomen kotieläintilat ovat jo nyt taloudellisesti erittäin ahtaalla.Etelän maitotiloilla peltoala tarvitaan rehuntuotantoon, koska Varsinais-Suomen ja Uudenmaan nurmisadot ovat Lapin ja Kainuun ohella maan heikoimpia.

Tuntuu, että ministeri Jari Koskinen on huolissaan ainoastaan sokerikiintiöistä. Viljamieheltä ei näytä riittävän ymmärrystä kotieläintiloille. Kesannointivelvoite kurittaa raskaasti investoineita ja velkaisia kotieläintiloja.

Näillä tulevaisuutta tekevillä tiloilla ei kaivata yhtään uutista tukileikkauksista, uusista velvoitteista tai kustannuksia lisäävistä toimista.

Toivomme ministerin todella perehtyvän asiaan.

Seija Kairinen

Jarmo Koslonen