Asumisen ihannemallissa on maaseutua ja kaupunkia

Maailmanlaajuinen kaupungistuminen on epäluonnollinen ilmiö. Se on kehittynyt pakon synnyttämänä seurauksena siitä, että moderneja tarpeita vastaava asumissuunnittelu on laiminlyöty maaseudulla.

Kaupungistumisen kasvu hiipuu sitä mukaa kuin sen monet epäterveelliset vaikutukset tiedostetaan.

Kun ihmisille suodaan mahdollisuus elää maaseudulla ekologisesti lähellä luontoa, naapureita, palveluita ja työtä, tämä vaihtoehto voittaa kaupungin. Silloin kaupunki vetää puoleensa turismia, palveluja ja yliopistoja, vähemmän lapsiperheitä.

Semiurbaanit lähiköt yhdistävät kaupungin ja maaseudun parhaat puolet ihanteelliseksi asuinmuodoksi. Sen periaatteina ovat korkeatasoiset, valtion valvomat vuokra-asunnot, elinkaariasuminen, esteettömyys, ekologisuus ja luonnon säästäminen.

Kolmikerros- ja omakotitalot sijoittuvat pihapuiston ympärille omikkoihin. Niiden keskellä on lähicenter, jonka piazzaa ympäröivät liikkeet, palvelut, koulu- ja työtilat.

Perusajatuksena on ympyrän muoto, joka lähentää etäisyyksiä ratkaisevasti. Läpikulkuliikennettä ei ole. Jokainen omikko on turvallinen keidas luonnon keskellä.

Kertautuvan ympyrämuodon ansiosta seuraava, suurempi maxicenterkin on lähempänä kuin ostoskeskukset yleensä. Kun kertautumista jatketaan, seuraavaksi tulevat multi- ja citycenter sekä metropolialue.

Kaikkia näitä ympäröi kotiportille ulottuva luonto, palvelut ja työpaikat ovat kivenheiton päässä, eikä läpikulkuliikennettä ole missään.

Kehätiet ja kiertävä junarata vievät lähikköjen ulkopuolelle. Koska asunnot ovat vuokra-asuntoja, muuttaminen on helppoa, ja pääoma vapautuu omaan yritykseen. Autoa ei tarvita, vuokraus lähicenteristä riittää.

Lähikkö on uusi vientituote ja verraton piristysruiske asukkaille ja isäntäkunnille. Siihen tullaan tutustumaan ulkomaita myöten.