Korkeammat voimat

Mielipide

1.12.201813:00

Kolumni

Pekka Alarotu

Eduskunnassa on puhjennut omituinen kiista: Saako suojelupoliisi luokitella kansanedustajat luotettaviin ja epäluotettaviin? Saako Supo valita omat valvojansa kuin Jaakko Lassila aikoinaan Kansallispankissa?

Eduskunnan yläpuolelle on aina haaveiltu jotain korkeampaa voimaa. On tavoiteltu kuningasta, ylimyskamaria tai valtiosääntötuomioistuinta. Oikeuskansleri Kai Kortekin sellaiseksi pyrki, mutta turpiinsa sai.

Vanhoille kansanvallan puolueille on noloa, että suurinta meteliä eduskunnan puolesta pitää vasemmistoliiton Markus Mustajärvi. Kommunistien perillisillä on kirvelevässä muistissa, miten heidän esi-isiään sotien välillä vainottiin ja tiukasti vahdittiin aina Neuvostoliiton sortumiseen saakka.

Eduskuntavallan toisen pilaripuolueen, sosialidemokraattien ryhmänjohtaja Antti Lindtman kyllä osaa vuorosanansa. Ellei osaa, Eero Heinäluoma ne varmasti kuiskaa.

Toisen perinteisen kansanvaltapuolueen, maalaisliitto/keskustan linjailu on epämääräisempää. Vanhasta muistista pidetään suojelupoliisia ”omana”, vaikka Urho Kekkosen ajoista on kohta 40 vuotta ja Seppo Tiitisen kaudesta yli 25 vuotta.

Nykyinen Supo on noilla mittareilla kokoomuksen sisämeri.

Keskustalta puuttuu demokratian eli kansanvallan linjanvetäjä. Puheenjohtaja Juha Sipilän autotallissa ei näitä kysymyksiä harrasteta.

Ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen on poliitikkona tossun maineessa. Pääasia, että televisiossa tukka on vahattu hurmaavaan epäjärjestykseen.

Keskustan kunniapuheenjohtaja Johannes Virolainen olisi taatusti jyrähtänyt eduskunnan puolesta, taas kerran. Mutta kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen rämpii eksyksissä pohjattomalla suolla.

Kunniapuheenjohtajaksi suostuva poliitikko sitoutuu samalla luopumaan operatiivisesta toiminnasta eli päivänkohtaisten pikkunippeleiden sormeilusta. Hänen roolinsa on marssia ryhdikkäästi reservistä kansanvallan hätäkellojen kutsuessa.